24.08.2015, kello 15.18

Väitös sen vahvistaa

Siirtoverkkoa tarvitaan sähkömarkkinoille lisää

Nyt se on todistettu tieteellisestikin: sähkömarkkinat tarvitsevat lisää siirtoverkkoa toimiakseen kunnolla. Siirtoverkko ruuhkautuu helposti, eivätkä sähkön tukkuhinnat sen myötä tasoitu toivotunlaisesti, ilmenee diplomi-insinööri Mari Makkosen äskettäin tarkastetusta väitöstutkimuksesta.

Riittämätön siirtoverkko rasittaa taloudellisesti sähkön käyttäjiä, jotka joutuvat maksamaan enemmän sähköstään kuin tilanteessa, jossa verkko olisi riittävästi.

Historiallisesti siirtoverkot on suunniteltu kattamaan kansalliset tarpeet, eikä maiden välisiä rajajohtoja ole rakennettu riittävästi yhteismarkkinoiden kannalta. Näin ollen uusia verkkoinvestointeja tarvitaan.

– Tällaiset suuret, rajat ylittävät siirtoverkkoinvestoinnit ovat kuitenkin usein vaativia toteuttaa, koska esimerkiksi lupaprosessit ovat hitaita ja investointikustannusten jakaminen voi olla epäselvää, Makkonen toteaa väitöksessään.

Makkonen tarkasteli työssään erityisesti pohjoismaisia sähkömarkkinoita erilaisten havainnollistavien esimerkkien kautta. Vastaavia haasteita siirtoverkkojen kehittämisessä on havaittu myös muualla Euroopassa.

Makkosen sähkötekniikan alalle kuuluva väitöskirja Cross-border transmission capacity development – Experiences from the Nordic electricity markets tarkastettiin 21.8.2015 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT). Vastaväittäjänä toimi tekniikan tohtori Matti Supponen Euroopan komission energian pääosastolta ja kustoksena professori Satu Viljainen LUT:sta.


Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

HVDC-siirtolinja pohjanlahden poikki?

Eriskummallinen tilanne syntyy, kun sähkön hinta Ruotsissa ja Norjassa laski pari kertaa tänä kesänä alle 10 euron/ MWh. Suomessa hinta oli samanaikaisesti jopa 3-4 kertainen. Tornionjoen yli kulkee tällä hetkellä vahvin yhteytemme pohjoismaiseen sähköverkkoon, mutta se ei pystynyt vastaamaan etelän kulutukseen, koska Oulun eteläpuolella on pullonkaula.

Ruotsin vesivoimasta lähes puolet sijaitsee Norrbottenissa. Alueella on myös rakenteilla melkoisesti tuulivoimakapasiteettia, ja siirtolinjat pohjois-Norjasta ovat vahvat. Suomen kannalta olisi ensisijaisen tärkeää päästä paremmin kiinni tämän kapasiteetin hyödyntämiseen. Vaasa-Umeå-välin pituus on vain 100 km, saaria hyödyntäen merikaapelin pituus voi pudota jopa 50 km mittaiseksi. Tämän linjan kummassakin päässä on vahva kantaverkko, joten siirtoyhteyden kapasiteetti saataisiin kokonaan hyödynnettyä.

- su 30. elokuuta 2015 11.14.16