Jos komission ehdotus toteutuu, Salomaa arvioi, että neuvostossa ja parlamentissa syntyy älähdyksiä.

Komissio ehdottaa sähkön ”älymittareille” listan vaatimuksia tilanteessa, jossa valtaosassa jäsenmaita niitä ei ole vielä asennettu kuluttajille. Mutta Suomessa ne on asennettu, ja siinä piileekin asian pihvi.

- Suomen nykyinen mittauspalvelu näyttäisi täyttävän muut paitsi yhden vaatimuksen: Kovin tulkinnanvaraisen ehdotuksen voi lukea niin, että komission mielestä kaikkien asiakkaiden pitäisi saada tieto kulutuksestaan ”helposti ja visualisoituna” vain muutamien sekuntien viiveellä kulutushetkestä, Salomaa kertoo.

- Nythän suomalaisista mittareista haetaan aamuyöllä jokaisen edeltävän vuorokauden tunnin kulutukset. Tiedot varmennetaan ja ovat aamupäivällä niin asiakkaan kuin tämän sähkönmyyjän käytettävissä. Asiakas voi tarkastella kulutustietoja jo nyt visualisoituina ekstranet-palvelujen avulla – toki pienellä viiveellä.

Näyttölaitevalmistaja myynyt idean?

Salomaa epäileekin, että jokin mittaria suoraan seuraaville näyttölaitteille markkinapotentiaalia etsivä yritys on käynyt komission puheilla vähän ennen ehdotusten valmistumista. Marraskuun alussa vuotaneissa versioissa tällaista vaatimusta ei vielä ollut.

- Olisihan näyttölaitteita valmistavan yrityksen kannalta kätevämpää myydä lain pakolla kerralla miljoonia laitteita sähköverkkoyhtiöille kuin yksi kerrallaan sen ominaisuuksista ehkä kiinnostuneille kuluttajille.

Erityisen kallista asentaminen olisi Salomaan mukaan Suomessa, jossa kotitalouksien mittarit on jo asennettu ja kotinäytöt pitäisi käydä asentamassa erikseen – jos sellainen vaatimus tulee. Näyttölaitteen elinkaari ei myöskään olisi välttämättä sama kuin varsinaisen mittarin, joten sähköasentajan käyntejä tulisi lisää myöhemminkin.

Jos näyttölaitteet katsottaisiin välttämättömiksi, olisi ehdottomasti edullisempaa ottaa ne käyttöön seuraavan mittarisukupolven asennuksen yhteydessä, tyypillisesti 2020-luvun jälkipuolella. Käsittely- ja siirtymäaikojen takia nyt ehdotetut muutokset tulisivat käytännössä muiltakin osin voimaan vasta 2020-luvun puolella.

Salomaa kertoo ET:ssä selvitettävän lähiaikoina ehdotuksen taustoja ja merkitystä.

- Ehdotuksesta voi tulla meteli jäsenvaltioita edustavassa neuvostossa. Ehkäpä asiakkaiden kustannuksista yleensä huolestunut europarlamenttikin herää ihmettelemään, mistä oikein on kyse.

TAUSTAA:
Suomessa vähintään 80 prosenttia verkkoyhtiöiden asiakkaista tuli olla tuntimittauksen ja etäluennan piirissä vuoden 2013 loppuun mennessä. Aikataulu annettiin 2009 voimaan tulleella sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta koskevalla asetuksella.

Etäluettavien mittareiden asennukset kotitalouksiin aloitettiin Suomessa kuitenkin jo vuonna 2006 ja voimakkaimmin niihin investoitiin vuosina 2008–2013, jolloin vaihtourakka saatiin päätökseen ja mittareita oli otettu käyttöön kolme miljoonaa kappaletta. Mittareiden uusimiseen käytettiin noin 800 miljoonaa euroa.

Uutta tekniikkaa edustavien etäluettavien mittarien käyttöikä on noin 15 vuotta, joten vanhempia mittareita on alettava uusia piakkoin.

Lainsäädäntö määrittää järjestelmälle myös seuraavia vaatimuksia:

• Sähkönkulutuksen mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen.
• Mittaustiedot on luettava vähintään kerran vuorokaudessa.
• Mittarin tulee rekisteröidä yli 3 minuutin jännitteettömän ajan alkamis- ja päättymisajankohta.
• Sähköyhtiö on velvoitettu tarjoamaan mittaustiedot asiakkaille, samanaikaisesti kun ne luovutetaan sähköyhtiölle. Mittaustiedot tarjotaan verkkopalveluissa, jonne kirjaudutaan omilla käyttäjätunnuksilla. Sieltä asiakas löytää kulutustietonsa graafisesti esitettynä ja mahdollisuuksien mukaan myös vertailutiedoin.
• Mittaustieto tulee tallentaa tietokantaan, jossa mittaustieto pitää säilyttää vähintään kuusi vuotta ja jännitteetöntä aikaa koskeva tieto vähintään kaksi vuotta.
• Mittauslaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja.
• Mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tulee olla asianmukaisesti varmistettu.

Kuva: Petri Sallinen/ Adato Energia Oy