Tuore energia-alan työehtosopimus vastaa kustannustasoltaan muiden toimialojen solmimia sopimuksia. Ensimmäiset yleiskorostukset — 1,2 prosenttia — maksetaan toukokuun alussa. Lisäksi paikallisia yrityskohtaisia korostuseriä varten varattiin 0,4 prosenttia. Toisen kerran palkkoja korotetaan vuoden 2019 toukokuussa 1,2 prosentilla, jonka lisäksi paikallinen korostuserä voi olla 0,5 prosenttia. Sopimuskausi on 25 kuukautta.

Tällä kertaa energia-alan työehtosopimusneuvottelut kestivät poikkeuksellisen pitkään — yli neljä kuukautta. Energiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Kari Laaksonen kertoo, että lakonuhka ja valtakunnansovittelijan toimiston palveluiden käyttäminen ovat harvinaisia energia-alalla.

— Viimeisin suurempi konflikti sattui vuonna 1977, kun voimalaitoksissa oli lakko.

Energia-alan työehtosopimusneuvotteluissa työnantajia edustavat Energiateollisuus ry ja Palvelualojen työnantajat Palta ry. Työntekijöitä edustavat Sähköliitto sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Energia-alan työehtosopimus koskettaa noin 6000 työntekijää. Näistä Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä työskentelee 3800 henkilöä mm. sähköasentajina, kaukolämpöasentajina ja voimalaitosasentajina.

Suurimmat erimielisyydet koskivat palkankorostuksia. Sähköliitto tavoitteli yleistä linjaa ylittäviä palkankorotuksia ja JHL haki neuvotteluissa korjauksia alan palkkausjärjestelmään ja luottamusmiesten asemaan. Työriita johti ylityö- ja vuoronvaihtokieltoihin sekä lakkovaroitukseen. Kiistaa selviteltiin sovittelija Jukka Ahtelan johdolla.

Kaikki osapuolet hyväksyivät maaliskuun 21. päivänä sovittelija Ahtelan laatiman sovintoesityksen. Samalla helmikuun alusta asti voimassa ollut ylityökielto päättyi.

— Olen erittäin tyytyväinen saavutettuun sopuun. Lakko olisi aiheuttanut merkittävää haittaa yrityksille ja niiden asiakkaille, Laaksonen toteaa.

Kuva Scanstockphoto