YK:n ilmastokokous (COP24) avattiin sunnuntaina 2.12. Puolan Katowicessa.

Lähes 200 valtiota on kokoontunut Puolaan kahdeksi viikoksi tavoitteenaan työstää sopimus siitä, millä keinoin Pariisissa kolme vuotta sitten sovittu hiilipäästöjen leikkaus pannaan toimeen. Keskeinen tavoite on myös siirtyä nopeaan toimintaan, sillä tämän hetkellisillä sitoumuksilla maailma ajautuu väistämättä tuhoisaan 3 Celsius-asteen lämpiämiseen.

Neuvottelut alkoivat pahaenteisten uutisten säestyksellä: viimeiset neljä vuotta ovat olleet ennätyskuumia ja globaalit päästöt ovat kasvaneet, kun niiden pitäisi puolittua vuoteen 2030 mennessä. YK:n mukaan ilmastonmuutoksen torjuntatoimien pitää viisinkertaistua, jotta päästään tiedemiesten osoittaman 1,5 asteen lämpenemisen uralle.

Myös politiikan kulisseissa on haasteita riittämiin. Päällimmäisenä niistä tietysti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin nurja asenne ilmastonmuutokseen ja sen torjuntatoimiin sekä ensi vuoden alussa Brasilian uutena presidenttinä aloittavan Jair Bolsonaron ilmoitus siitä, että Brasilia ei aiokaan toimia seuraavan YK:n ilmastokokouksen (COP25) isäntänä, vaikka oli aiemmin siihen lupautunut.

Myös COP24 isännöivä Puolan hiiliystävällinen hallitus herättää huolta ainakin joissain tarkkailijoissa. Mutta toivon kipinääkin on ilmassa. Ainakin EU:n tuore aie tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja uusiutuvan energian nopeasti putoavat kustannukset ovat olleet myönteisiä signaaleja, jos kohta kuluvan vuoden äärimmäiset sääolosuhteet ovatkin vieneet ajatuksia muualle.

Varoitus tuli Maailmanpakista

Varoituksen viimeisestä sukupolvesta antoi Maailmanpankin pääjohtaja Kristalina Georgieva, joka kertoi lisäksi, että Maailmanpankki myöntää rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntatoimille vuosiksi 2021-2025 ennätykselliset 88 miljardia euroa. Ensimmäistä kertaa pankin rahoitus jaetaan niin, että puolet siitä menee päästöjen vähentämistoimiin ja toinen puolisko toimiin, joilla suojellaan ihmisiä ilmaston lämpenemisen voimistamilta tulvilta, myrskyiltä ja kuivuuksilta.

Viimeisten vuosien aikana vain 5 prosenttia globaalista rahoituksesta on mennyt suojelutoimiin, vaikka vuonna 2018 on nähty ilmastovaikutuksen iskeneen lujalla kädellä – lämpöaaltoja ja raivoisia metsäpaloja niin Euroopassa kuin Kaliforniassa sekä massiivisia tulvia Intiassa, Japanissa ja Itä-Afrikassa.

- Olemme jo todistamassa ilmastonmuutoksen tuhoisia vaikutuksia, Georgieva totesi Guardianille ja sanoi uskovansa vakaasti, että suojelutoimien on oltava sekä lieventäviä että sopeuttavia.

Hollannissa toimivan Globaalin sopeutumiskeskuksen toimitusjohtajan Patrick Verkooijenin mukaan äärimmäiset ilmasto-olosuhteet alkavat olla jo arkipäivää. Siksi ilmastokeskustelu ei voi enää keskittyä pelkästään syihin – on keskityttävä myös siihen, kuinka riskien äärillä olevat miljardit ihmiset voivat sopeutua mahdollisimman nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Köyhät maat tarvitsevat pikaista apua

Vauraat valtiot ovat luvanneet vuosittain 100 miljardia dollaria eli noin 88 miljardia euroa köyhemmille maille vuoteen 2020 saakka auttaakseen näitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja kehittämään puhdasta energiaa. Neuvottelijoiden Puolassa on tarkoitus saattaa nämä kaksi ”blokkia” yhteen tekemään tiukka sopimus siitä, kuinka lupaus täytetään.

Vähiten kehittyneiden maiden 47-jäsenistä ryhmittyvää johtava Gebru Jember Endalew painotti Katowicen kokouksen avauksessa sopimuksen tärkeyttä toteamalla, että edustamme lähes miljardia ihmistä, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta mutta jotka ovat haavoittuvaisimpia sen seurauksille. Mitä pitempään köyhien maiden on odotettava rahoitusta, sen suuremmiksi kustannukset tulevat, hän lisäsi.

Neuvotteluiden tuloksena pitäisi myös syntyä sääntökirja siitä, miten Pariisin sopimuksen sitoumuksista seuraavat toimet todennetaan ja raportoidaan niin, että varmistetaan kaikkien maiden tekevän sovitut osansa.

- Vaikka sääntökirjan laatiminen kuulostaakin tylsältä, on se itse asiassa olennaista. On luotava reilut ja tehokkaat laskentasäännöt, joissa on erityisvastuut suurille kasvihuonekaasupäästäjille kuten Yhdysvalloille ja EU:lle, mutta myös Kiinalle ja Intialle, sanoi professori Johan Rockström saksalaisesta ilmastonmuutoksen seurauksia ja niiden lieventämistä tutkivasta laitoksesta nimeltä Potsdam Institute for Climate Impact Research.

Sopiiko hiiliyhtiöiden sponsoroida ilmastokokousta?

Puolalaisten isäntien rooli on tärkeä. Apulaisenergiaministeri Michał Kurtyka on sanonut, että Puola aikoo hyödyntää metsiä hiilinieluina, panostaa sähköisiin ajoneuvoihin ja helpottaa fossiilisen energiateollisuuden työntekijöitä saamaan uusia työpaikkoja.

Puola tuottaa 80 prosenttia sähköstään hiilellä ja YK:n ilmastokokous kokoontuu hiilikaivoskaupunki Katowicessa. Lisäksi Puolan hallitus on sallinut kahden hiiliyhtiön sponsoroivan kokousta.

- Kahden suuren hiiliyhtiön sponsoroinnin salliminen kansainvälisessä ilmastokokouksessa on pahin mahdollinen viesti pahimpaan mahdolliseen aikaan, keskisen ja itäisen Euroopan Greenpeacen johtaja Robert Cyglicki sanoo. Se on kuin Philip Morris sponsoroisi terveyskokousta, jossa tupakointikiellosta olisi sovittu. Mikäli hiiliyhtiöt katuvat sponsorointiaan, kokouksesta voi tulla onnistunutkin, Cyglicki päättelee.

Monet valtiot ovat sitoutuneet tiukasti ilmastotoimiin, esimerkiksi Ranska ja Kiina. YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti kuitenkin viime viikolla, että populismin nousu on heikentämässä joidenkin valtioiden poliittista halukkuutta työskennellä muiden maiden kanssa. Pääsihteeri viittasi yhä useampiin nationalistisiin liikkeisiin ja populistien vaalivoittoihin ja sanoi sen omasta mielestään johtaneen poliittisen tahdon puutteeseen.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: EPA-EFE/Andrzej Grygiel