Tällaiseen tulokseen ovat laskentamallissaan päätyneet VTT ja VATT, jotka ovat toimittaneet työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriölle alustavia arvioita Euroopan komission tammikuussa julkaiseman EU:n 2030 energia- ja ilmastopa­ketin vaikutuksista Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen.

Liikenteen päästövähennykset kustannustehokkaimpia

VTT:n ja VATT:n arvion mukaan päästövähennyksiä tarvittaisiin kaikilla muillakin ei-päästökauppasektorin (mm. maatalous, rakentaminen ja jätteet) toimialoilla, mutta erityisesti liikenteessä. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää uusimalla ajoneuvokalustoa nopeasti, sähköistämällä autokantaa ja ottamalla käyttöön biopolttoaineita.

Alusta­vien laskelmien perusteella toisen sukupolven biopolttoaineet olisivat Suomelle kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tällöin biojalosteiden osuus maantieliikenteessä kasvaisi lähes 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Biopolttoaineiden tuotantoon liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joiden merkitystä arvioidaan alustavasti huhtikuun lopulla julkaistavassa loppuraportissa.

Kansantaloudelle kielteisiä vaikutuksia

Kansantalouden tasolla 2030-paketin tavoitteet näyttäisivät vaikuttavan kielteisesti bruttokansantuotteeseen, vientiin, työllisyyteen ja kotitalouksien ostokykyyn. Laskelmissa ei oteta huomioon EU:n 2030-paketin mahdollisia positiivisia vaikutuksia esimerkiksi puhtaan teknologian toiminnasta. Malli ei myöskään huomioi ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamia kustannuksia.

Komissio ehdottaa energia- ja ilmastopaketissa kasvihuonekaasupäästöille 40 prosentin vähennystavoitetta vuodelle 2030. EU-tason tavoite jaettaisiin päästökauppajärjestelmän ja sen ulkopuolisten alojen välillä niin, että vähennystavoite olisi päästökauppasektorilla 43 ja sen ulkopuolisella sektorilla 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

VTT:n ja VATT:in väliraportti EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastopaketin vaikutuksista Suomen talouteen

Kuvalähde: Scanstockphoto