24.08.2017, kello 09.21

Ranska-Saksa-akselin vahvistuminen ei lupaa hyvää

Suomi etsii uutta energialiittolaista

Britannian lähtö EU:sta kaataa kumoon vuosikymmenten aikana muodostuneet valtarakenteet. Vaikka ero astuu voimaan virallisesti vasta vuonna 2019, on maan painoarvo päätöksenteossa jo huvennut.

Britannian EU-ero hidastaa energiaunionin kehitystä. Energiapolitiikan johtoon siirtyvät Saksa ja Ranska eivät ole yhtä markkinavetoisia ja suojelevat omaa energiateollisuuttaan.

Uudessa tilanteessa jokainen jäsenmaa etsii nyt itselleen uusia liittolaisia ja rakentaa blokkeja samanmielisten valtioiden kanssa. Vallan uusjaossa on kaksi selvää voittajaa: Saksa ja Ranska.

— Katseet ovat nyt kiinnittyneet Ranskaan ja Saksaan, vahvistaa EU-politiikkaan erikoistunutta, palkittua Martens Centre -tutkimuskeskusta Brysselissä johtava Tomi Huhtanen.

Vain pari vuotta aikaa uudistua

Huhtanen muistuttaa, että EU:lla on takanaan pitkä kriisiytymisen aika.

— Kuilu Brysselin vision ja jäsenmaiden ajattelutavan välillä on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana kiihtyvällä tahdilla.

Brysselissä on tiedostettu ongelmat, mutta ainoana ratkaisuna on nähty integraation lisääminen — enemmän Eurooppaa, syvempää yhteistyötä. Energiasektori on tästä hyvä esimerkki. Tuloksena EU nähdään jäsenmaissa vain "välttämättömänä pahana".

Mustan viime vuoden jälkeen EU-instituutioissa odotettiin sydän syrjällään, mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Mutta mitä pitemmälle vuosi on edennyt, sitä selvemmin EU:n tuuli on kääntynyt vastatuulesta myötäiseksi. Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi ja Brexit ovatkin lopulta lisänneet sitoutumista EU-yhteistyöhön. Ranskan vaalitulokset vahvistivat muutoksen tapahtuneen ja samalla EU-myönteinen uusi presidentti Emmanuelle Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel löysivät toisensa.

Nyt tarvitaan konkreettisia tuloksia, jotka osoittavat eurooppalaisen yhteistyön tarpeellisuuden. Aikaa uudistumiselle on Huhtasen mukaan vain pari vuotta.

— Saksan ja Ranskan yhteistyön vahvistuminen ei välttämättä lupaa hyvää suomalaisille energiayhtiöille, toteaa Martens Centre -tutkimuskeskusta Brysselissä johtava Tomi Huhtanen.

Suomen pakko aktivoitua
EU:n uudistamisen kello lähtee tikittämään Saksan liittopäivävaalien tuloksen selvittyä syyskuun lopulla. Mikäli nykyinen liittokansleri Merkel jatkaa tehtävässään, kuten gallupit nyt povaavat, luvassa on Ranskan ja Saksan yhteinen ehdotus EU:n uudistamiseksi.

— Syksyllä edetään ja vauhdilla. Odottavissa on isoja, radikaaleja esityksiä, lupaa Huhtanen.

On selvää, että Brittien lähtö ja Saksa-Ranska-akselin vahvistuminen eivät lupaa hyvää Suomelle ja muille Pohjoismaille. Markkinaehtoisuutta painottava Britannia oli etenkin talousasioissa sekä kauppa- ja energiapolitiikassa Suomelle tärkeä liittolainen. Saksa-Ranska-tehopari taas hakee yhteistyökumppaneita eteläisestä Euroopasta. Se kävi selväksi jo kesäkuisen huippukokouksen päätöksissä, joissa näkyy Ranskan ja Saksan halu suojella teollisuuttaan nykyistä tehokkaammin. Eikä energiasektori ole mikään poikkeus.

— Suomen on otettava nykyistä aloitteellisempi rooli EU:ssa. Muuten meidät jyrätään. Painoarvomme on pitkälti omasta aktiivisuudestamme kiinni, muistuttaa Huhtanen.

Brysselin suomalaiset EU-toimijat ovat huolissaan kotimaisen EU-keskustelun tilasta. Naapurimaat, etenkin Viro ovat ilmaisseet jo selkeästi, että ne ovat integraation kehittämisessä mukana. Suomessa sen sijaan linjaukset ovat tekemättä. Aika alkaa loppua.

— Kun ehdotukset syksyllä julkistetaan, on hallituksen kannan oltava selvillä. Mikäli Suomi ei ole valmis, voimme jäädä meille tärkeän EU:n kehityksen junasta, Huhtanen varoittaa.

Teksti: Heli Satuli 

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit