EU:n uusiutuvien osuus on vuoteen 2016 mennessä kaksinkertaistunut laskennan lähtövuodesta 2004, jolloin uusiutuvaa unionin energian loppukulutuksesta oli 8,5 prosenttia. Suomen osuus vastaavana aikana kasvoi kolmanneksen, 29,2:sta 38,7 prosenttiin.

EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin  mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä EU-maista 11 oli saavuttanut 2020 uusiutuvan tavoitteensa. Ykkösmaa Ruotsi oli ylittänyt sen (49 %) jo lähes 5 prosenttiyksiköllä. Kakkosmaa Suomi nosti osuutensa vuonna 2015 jo 39,2 prosenttiin, mutta seuraavana vuonna se notkahti takaisin vuoden 2014 lukemiin, kun edullisen kivihiilen käyttö lisääntyi.

Kolmantena listalla olevan Latvian osuus on 37,2 prosenttia, mutta se on vielä tavoitteestaan jäljessä vajaat 3 prosenttiyksikköä. Pohjoismaiden kärkisijoituksia pönkittää myös Tanska, joka ylitti oman 30 prosentin osuutensa reilulla 2 prosenttiyksiköllä. Tanska on listalla viidentenä, sen edellä neljäntenä on Itävalta.

Kauimpana tavoitteistaan ovat Hollanti, -8 -prosenttiyksikköä, Ranska (-7) ja Irlanti (-6,5). Myös Malta on tavoitteestaan paljon jäljessä, mutta toisaalta se on yli 60 -kertaistanut uusiutuvan energian osuutensa vuodesta 2004 vuoteen 2016. Tosin lähtötilanne oli lähes nollassa.

Malta onkin hyvä esimerkki siitä, että kun maakohtaiset tavoitteet vuonna 2008 asetettiin, otettiin kunkin maan kohdalla huomioon erityispiirteet, muun muassa maantieteen osalta. Näin ollen esimerkiksi Maltalla on selvästi alempi tavoite kuin Saksalla, jolla on selvästi Maltaa paremmat mahdollisuudet kehittää tuulivoimaa ja hyödyntää biomassaa.

Paineita 2030 tavoitteen nostolle

EU:n energia- ja ilmastokomissaari Miguel Arias Cañeten mukaan uusiutuvan energian kasvua osoittavat luvut ovat sen verran vaikuttavia, että seuraavien tavoitetasojen nostoon on perusteensa ja että kunnianhimo sen tekemiseen on entistä korkeampi. Cañete totesi näin vain viikko sen jälkeen, kun Euroopan Parlamentti sopi 17.1. nostavansa komission vuodelle 2030 esittämää 27 prosentin tavoitetta 35 prosenttiin.

Vihreiden meppi Claude Turmes kutsui 35 prosentin tavoitetasoa “minimiksi”, jolla voidaan lähestyä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteita. Turmes kuitenkin onnitteli kollegoitaan vahvan yhteisen näkemyksen saavuttamisesta Strasbourgin äänestyksen jälkeen.

Uusiutuvien palon saatua tilastoista lisäbensaa liekkeihinsä parlamentin odotetaan astuvan neuvotteluihin jäsenmaiden ja EU-johdon kanssa varmalla jalalla. Vaikka jäsenmaat tulevat niihin omine ei-sitovine suunnitelmineen nykyisen 27 prosentin tavoitteen pohjalta, merkittävää on, että neljä jäsenmaata on jo rikkonut parlamentin tavoitetasoesityksen, 35 prosenttia - ja reilusti yli 12 vuotta etuajassa.

Viime vuoden jälkipuoliskolla Energiaunionista vastaava komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič myönsi, että muun muassa komission alkuperäisen 27 prosentin ehdotuksen pohjana käytetty vuoden 2014 tilasto ja Pariisin ilmastosopimus tekisivät 30 prosentin tavoitteesta “edullisen”.

Sallittua tilastokauppaa

Yksi hännänhuipuista vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa on Luxemburg, jonka uusiutuvien osuus oli vuonna 2016 vain 5,4 prosenttia, kun tavoite on 11 prosenttia. Mutta suuriruhtinaskunnalla on tässä suhteessa ässä hihassaan: EU-lainsäädännön mahdollistama älykäs kirjanpito.

Lokakuussa Luxemburg tekikin Liettuan kanssa sopimuksen energiatilastojen siirrosta. Kun Liettua saavutti 23 prosentin uusiutuvan tavoitteensa jo vuonna 2015, mikä tahansa sen rakentama lisäkapasiteetti voidaan siirtää toiseen jäsenmaahan – kunhan hinnasta sovitaan.

Sopimuksen mukaan Vilna siirtää tilastojaan Luxemburgiin noin 10 miljoonan euron hinnasta, minkä ansiosta pieni jäsenmaa saavuttaa tavoitteensa – tosin teoreettisesti, mutta mikä tärkeintä laillisesti.

Siirtoyhteydet huolenaiheena

Uusiutuvan energian toimialan keskeisimpiä haasteita on sähkön varastointi. Tuotantokapasiteetin rakentamiseen houkuttavat paitsi poliittinen tuki myös laskevat kustannukset. Mutta mitä tehdä ylijäämäsähkölle – se onkin vielä ongelma energiantuottajille.

Varastointiratkaisut ovat edistymisestään huolimatta vielä lapsenkengissä, minkä vuoksi EU on nostanut valtioiden väliset siirtoyhteydet Energiaunionin yhdeksi kulmakiveksi. Näin yli oman tarpeen sähköä tuottavat jäsenmaat voivat myydä ylijäämiään naapurimaihinsa.

Seitsemäntoista jäsenmaata on saavuttamassa 10 prosentin siirtoyhteystavoitteen vuodelle 2020. Mutta esimerkiksi merien ja vuoriston ympäröimä Iberian niemimaa on tässä suhteessa yhä osittain eristyksissä. Niinpä Espanjan siirtoyhteysaste on vasta 6 prosenttia.

Ongelman ratkaisemiseksi Portugalin pääministeri António Costa ilmoitti joulukuussa, että hän järjestää minihuippukokouksen Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Tammikuun lopulla komissio vahvisti, että myös puheenjohtaja Jean-Claude Juncker osallistuu kokoukseen.

Lähde: EurActiv

Kuva: Scanstockphoto