– Monet nousevat taloudet ovat käyttäneet geoekonomiaa tavoitteidensa edistämiseen ja Ukrainan kriisin siemenkin kylvettiin EU:n kanssa käydyissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa. Venäjän voimatoimienkin taustalla ovat pitkälti geoekonomiset tavoitteet.

Energiajärjestys on Vihman mukaan ollut EU:n ja Venäjän välillä suurta peliä, joka alkoi 1990-luvun alussa, kun osapuolet neuvottelivat energiaan liittyvistä sopimuksista. Tuskinpa moni muistaa enää European Energy Charterin vuodelta 1991 ja Energy Charter Treatyn vuodelta 1994.

– Yleisesti luullaan, että Venäjä heikkouden tilassaan solmi nuo sopimukset, mutta itse asiassa Venäjä sai yllättävän paljon vaatimuksia läpi, Vihma huomauttaa.
Energiasta tuli tuolloin liima, joka yhdisti osapuolten intressejä. Venäjälle oli tärkeää saada myydä energiaa, ennen kaikkea maakaasua Eurooppaan, ja EU:lle, että kauppa tapahtui vapaan kilpailun, kansainvälisoikeudellisen säätelyn ja standardien puitteissa.

Liimasta osaksi ulkopolitiikkaa

Tilanne muuttui 1990-luvun lopussa, kun kansallinen suvereniteetti nosti Venäjällä päätään. Silloin energiapolitiikasta tuli osa Venäjän ulkopolitiikkaa. Esimerkkeinä tästä ovat olleet maakaasun hinnoittelu ja Ukrainan kaasukriisit 2006, 2009 ja nyt 2014.

EU keskittyi taas energian sisämarkkinaintegraatioon ja sääntelyyn, mutta unionin toiminta voidaan Vihman mukaan nähdä myös Janus-kasvoisena, kun se samalla neuvotteli Ukrainan kanssa vapaakauppasopimuksesta.

UPIn vanhempi tutkija Antto Vihma

– Mitähän kuuluu komission kartellinvastaiselle tutkinnalle, jonka se aloitti vuonna 2012, Vihma heittää kysymyksen saamatta vastausta. Hän kuitenkin jatkaa suoraan, että tutkinta on suuri haaste Venäjän energiapolitiikalle.

Putinin valta kestää?

Ukraina on epäonnistunut talouspolitiikassaan perusteellisesti, Vihma toteaa. Epäonnistumista on ilmentänyt subventoitu kaasu, jota on myyty kotimarkkinoilla. Lisäksi asema EU:n ja Venäjän välissä on ruokkinut laajaa korruptiota.

Sanotaan, että Ukrainalla on heikko valtioidentiteetti. Vihma on kuitenkin itse tarkka tällaisen arvion suhteen, sillä itsetuntoa ukrainalaisilta ei tunnu puuttuvan.

Entäpä Venäjä? Sen talouden ulkoinen tasapaino riippuu öljyn hinnasta – ja ruplan kurssista. Putinin vallan Vihma arvioi kaikesta huolimatta kestävän. Hänen puolellaan ovat eliitti ja kansa. Ja propagandahan toimii, niin kuin se toiminut monessa muussakin maassa.

EU:n yhtenäisyys Ukrainan kriisissä punnitaan Vihman mukaan energiaunionissa – toteutuuko se – ja eteläisessä kaasuyhteydessä South Streamissä – pysyvätkö sitä kovasti havittelevat Bulgaria, Unkari ja Itävalta pakoteruodussa?

Kuvat: Scanstockphoto ja Energiateollisuus ry