Tällä hetkellä uusiutuvat kaasut kattavat noin 7 prosenttia manner-Euroopan kokonaisenergian kulutuksesta, toteaa komission energiaosaston apulaispääjohtaja Antonio Lopez-Nicolas. Täten ne ovat olennainen osa koko unionin energiapalettia.

- Mutta kun Eurooppa nyt tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuosisadan puoliväliin mennessä, osuuden on kasvettava tuntuvasti, Lopez-Nicolas sanoi EURACTIV-julkaisun tilaisuudessa viime vuoden lopulla.

EU:n vuoteen 2050 ulottuvissa pitkän ajan skenaarioissa, joissa ilmaston lämpeneminen on tarkoitus pitää alle 1.5°C -asteessa, uusiutuvien kaasujen osuus nousisi 50 - 62,5 prosenttiin tämänhetkisestä manner-Euroopan energian kokonaiskulutuksesta. Ekvivalenttisissa öljytonneissa se merkitsee valtavaa hyppäystä - 17 Mtoe:sta suunnilleen 200-250 Mtoe:iin. Prosenteissa kasvua olisi huimat 1 370.

Vaikka kasvuluku kuulostaa valtaisalta, Lopez-Nicolasin mukaan sen saavuttaminen ei ole mahdotonta. Eikä vähiten sen vuoksi, että EU ei raapaise kaasuasiaa vain pinnalta. Reilu vuosi sitten hyväksytyt uusiutuvan ja energiatehokkuuden tavoitteet ohjaavat vihreiden kaasujen käyttöön ottoa tehokkaasti lämmitykseen ja liikenteeseen.

Vihreät epäilevällä kannalla

Uusiutuvien kaasujen tuotannon huomattava lisääminen herättää ymmärrettävästi huolta siitä, miten kestävää se on ympäristön kannalta. Ja tässä keskustelussa vihreät ovat tietysti eturintamassa.

- Me vihreät tunnustamme sen, että uusiutuville kaasuilla – kuten biokaasulla tai vedyllä – on osansa täydessä hiilineutraalissa maailmassa, Euroopan Parlamentin vihreässä ryhmässä istuva saksalaispoliitikko Jutta Paulus sanoo.

Mutta vihreät eivät Pauluksen mukaan halua tukea uusiutuvia kaasuja täydestä sydämestään. Ensimmäinen syy löytyy maatalouden sivutuotteena tehtävästä biokaasusta ja -metaanista. Siihen tarjoutuva maa-ala on rajallinen.

Toisekseen vihreät katsovat, että ’vihreän’ vedyn tuottaminen tuuli- ja aurinkosähköllä ei ole toivottavaa, koska vesielektrolyysistä aiheutuu energiahukkaa, jotka voivat olla 20:stä 30 prosenttiin yhtä elektrolyysiä kohden.

- Säästäkäämme nuo kallisarvoiset uusiutuvat ja biokaasut raskaan teollisuuden, pitkän matkan kuljetusten, ilmailun ja laivaliikenteen sovelluksiin, joissa sähköistäminen ei ole lyhyellä aikavälillä mahdollista, Paulus toteaa.

Lisäksi Paulus varoitti öljy- ja kaasuyhtiöitä käyttämästä vetyä tekosyynä sille, että haluavat suojata tuottoisia fossiilisten polttoaineiden investointeja. Hänen mukaansa vetyä ei saa nähdä pelastusliivinä fossiiliselle polttoaineteollisuudelle, koska nykyisin vetyä tehdään pääasiassa maakaasusta, mikä saattaa metaanivuotojen takia aiheuttaa enemmän ilmaston lämpiämistä kuin on ajateltu.

Näihin vihreiden varoituksiin yhtyy Copa-Cogecan eli EU:n maataloustuottajien keskusjärjestön pääsihteeri Pekka Pesonen, joka sanoo, että biokaasu ei ole fossiilisen polttoaineteollisuuden pelastaja. Pesonen viittaa tällä ennen kaikkea “vaihtokauppaan ” maa-alueista, joilla tuotetaan vuorovälein ruokakasveja ja energiakasveja.

Pesosen mukaan biokaasutuotanto voi tarjota lisätulovirtaa maanviljelijöille, mutta laajamittaisessa tuotannossa vastaan tulevat ympäristöhaasteet. Hän ennustaakin maatalouteen perustuvan biokaasutuotannon jäävän paikalliseksi ja olevan luonteeltaan täydentävää tuuli- ja aurinkosähkötuotannolle.

Uusiutuvassa kaasussa kova kasvupaine

Uusiutuvan kaasun tuotannon odotetaan kuitenkin kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Tällaiseen tulokseen on päätynyt Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA, jonka teknologisista innovaatioista vastaava johtaja Francisco Boshell sanoo järjestönsä arvioivan bioenergian kasvavan globaalisti tämän päivän noin 1 exajoulesta 15 exajouleeen vuoteen 2050 mennessä. Prosenteissa kasvua verrattuna tavanomaiseen tapaan toimia olisi 400.

- Euroopassa suurin osa kasvusta suuntautuu sähköntuotantoon. Viime vuonna Ranska asetti tavoitteen syöttää 10 prosenttia biometaania maan kaasuverkostoon vuoteen 2030 mennessä, mihin Tanska ryhtyi jo aiemmin. Ranskalainen energiayhtiö ENGIE haluaa tavoitteeksi asetettavan 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä niin että, sekaan lisätään myös muita vähähiilisiä kaasuja kuten vetyä, Boshell lisää.

Boshellin mukaan aurinko- ja tuulisähkön kustannusten dramaattinen lasku on tehnyt vihreiden kaasujen tuottamisen entistä houkuttelevammaksi. Tämä näkyy ennen kaikkea valtavana innostuksena tehdä vihreää vetyä vesielektrolyysillä.

- Vuoteen 2050 mennessä pitäisi tuottaa noin 19 exajoulea uusiutuvaa vetyä, mikä vastaisi noin 8 prosenttia sen hetkisestä energiatarpeesta. Tähän vaadittaisiin noin 16 prosenttia koko maailman sähköntuotannosta – tai suunnilleen 4 terawatin (TW) uusiutuvan energian kapasiteettia, Francisco Boshell huomauttaa.

Mutta kaasun kokonaiskulutus laskenee

Lyhyellä tähtäimellä maakaasu on kuitenkin väistämätön polttoaine energiamuutoksen toteuttamiseksi, sanoo ENGIE:n kaasutoiminnoista vastaava varatoimitusjohtaja Didier Holleaux.

- Ensimmäinen päämäärä on korvata hiili, ja sen lisäksi tarvitsemme maakaasua täydentämään uusiutuvaa, mikä tulee enimmäkseen olemaan ajoittaista. Keskipitkällä ja varsinkin pitkällä aikavälillä kaasusta pitää tulla täysin vihreää, Holleaux jatkaa ja lisää vielä, että Ranskana on tarkoitus saavuttaa 100-prosenttisesti uusiutuva kaasu vuoteen 2050 mennessä.

Hänen mukaansa se on kuitenkin mahdollista vain siinä tapauksessa, että kaasun kokonaiskulutus laskee. Nykyään Ranska kuluttaa kaasua 460 TWh tuntia vuodessa. Vuonna 2050 kulutuksen pitäisi olla noin 300 TWh, eli suunnilleen 34 prosenttia vähemmän kuin nyt.

Lähde: EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto