Islanti on Euroopan tunnetuin geotermisen energian hyödyntäjä. Suomessa maankuoren alla ole lämpö on huomattavasti syvemmällä — Espoon Otaniemeen porataan seitsemän kilometriä syvä lämpökaivo.

Geoterminen lämpö on täysin päästötön kaukolämmöntuotantomuoto. Parhaimmillaan se voi mullistaa suomalaisen kaukolämmöntuotannon. St1:n Espoon Otaniemessä käynnistämä projekti on myös yksi Juha Sipilän hallituksen uusiutuvaan energiaan liittyvistä kärkihankkeista. Siksi työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt myöntää hankkeelle investointitukea. Myös innovaatiorahoituskeskus Tekes tukee taloudellisesti hankkeeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Tavoitteena on kasvattaa suomalaista osaamista geotermisessä lämmöntuotannossa.

— Espoon geoterminen pilottilaitos on yksi energia-alan merkittävimmistä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista Suomessa. Siksi on hienoa, että yhteiskunta on mukana tukemassa hanketta. Tämä voi olla suuri harppaus, joka parhaimmillaan johtaa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen kaukolämmön tuotannossa, St1:n energiajohtaja Jari Suominen toteaa.

— Pilottihanke tarjoaa mahdollisuuden tuottaa täysin puhdasta lämpöä, joka voidaan suoraan jakaa olemassa olevan kaukolämpöverkon kautta käyttäjille.

Kumppaniksi syvälämpökaivojen poraamiseen St1 Deep Heat on kilpailutuksen jälkeen valinnut Strada Energyn. Geotermiseen poraukseen erikoistuneen englantilaisyrityksen ammattilaisilla on useiden vuosikymmenten kokemus vaativista projekteista. Yhtiöllä on käytössään patentoitu teknologia, jolla voidaan porata reikiä syvälle Suomen kovaan kallioperään.

— Olemme iloisia yhteistyöstä St1 Deep Heatin kanssa. Eurooppalaisittain projekti on merkittävä, toteaa Strada Energyn toimitusjohtaja Glenn Baldwin.

— Stradan uppovasarajärjestelmä yhdistettynä vesivaratekniikkaan mahdollistaa kustannustehokkaan ja nopean porauksen graniittiin jopa yli 7 kilometrin syvyyteen.

Lämpökaivojen porausvaiheen arvioidaan kestävän Espoossa noin kuusi kuukautta. Pilottilämpölaitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2017. Laitoksen tuottaman kaukolämmön ostaa Fortum, joka kattaa laitoksen tuotannolla noin kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Kuva: Scanstockphoto