Talokohtaiset lämmönjakokeskukset eivät ole Kiinassa kovin tunnettuja. Siellä käytetään pääasiassa perinteisiä ryhmäkaukolämpökeskuksia.

Kiinan asuntoministeriö on kuitenkin ajanut lämpöuudistusta, jonka puitteissa Maailmanpankki toteutti vuosina 2014–2016 kaukolämpöpilottihankkeen Liaoning – provinssissa. Siinä kymmeneen kohteeseen asennettiin lähes sata talokohtaista lämmönjakokeskusta.

Tästä hankkeesta saatuja tuloksia VTT ja Nuorkivi Consulting ryhtyivät hyödyntämään, kun Kiinan asuntoministeriö pyysi Suomea analysoimaan ja laatimaan käsikirjan talokohtaisista lämmönjakokeskuksista.

Nopeampaa ja energiatehokkaampaa lämmön jakelua

Käytettäessä talokohtaisia lämmönjakokeskuksia lämpö voidaan jakaa suoraan taloihin ja säätää talokohtaisesti. Tällöin ei synny pitkää viivettä kuten ryhmäkeskuksia käytettäessä syntyy. Myös vesivirtaus pienenee 60–80 prosenttia, jolloin pumppauskustannukset putoavat merkittävästi.

Lisäksi perinteistä menetelmää vaivaavat korroosio-ongelmat poistuvat ja järjestelmän käyttöikä pitenee, koska talokohtaiseen lämmönjakokeskukseen päättyvä primääriverkko on suljettu järjestelmä.

Jotta talokohtainen kaukolämmönjakelu ja kierroslukusäätöinen talopumppu voivat toimia vanhoissa taloissa, niihin pitää lisätä patterikohtaiset termostaattiventtiilit. Patteria voi silloin säätää lämmön tarpeen mukaan ja pumppua veden kiertotarpeen mukaan.

Energiakuluissa säästöä 10–20 prosenttia

Talokohtaisia lämmönjakokeskuksia käyttämällä säästetään kaukolämpöverkon investoinneissa, kun selvitään kahdella putkella usean putken sijasta.

VTT:n johtava tutkija Kari Sipilä arvioi, että energiaa säästyy 10–20 prosenttia toteutustavasta riippuen. Samalla säästetään myös kivihiiltä ja sähköä sekä pienennetään hiilidioksidipäästöjä.

Järjestelmän muuttaminen ryhmäjakokeskuksesta talokohtaiseksi nostaa investointikustannukset 2,5-kertaiseksi. Mutta säästöjä saadaan muun muassa optimoimalla verkko, niin että talokohtaisen järjestelmän kokonaiskustannukset ovat jopa alhaisemmat kuin perinteisellä tavalla rakennettuna.

Kun talokohtaisen järjestelmän käyttökustannuksetkin saattavat olla alhaisemmat tai yhtä suuret kuin perinteisen ryhmäkeskuksen, niin talokohtaisen elinkaarikustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat.

Tulosten pohjalta Maailmanpankki on käynnistämässä jatkohankkeen Hebei-provinssissa. Kari Sipilän mukaan tavoitteena on, että suomalaiset yritykset lähtevät mukaan toteuttamaan hankkeita.

VTT:n ja Nuorkivi Consultingin toteuttamaa hanketta rahoittivat Energiateollisuus, Finpro – Beautiful Beijing, Turun kaupunki, Alfa Laval Nordic Oy, Högfors Valves Oy, Kolmeks Oy, Enoro Oy, Oilon Oy ja Vexve Oy sekä toteuttajat itse.

Kuva: VTT