— Tammikuu on yhtiömme toiminta-alueella paras tuulisähkön tuotantokuukausi. Kesä taas on huonoin, kertoo Puhuri Oy:n tuulivoimapäällikkö Tuomas Ylimaula.

Sähköntuotantotilastojen mukaan talvikuukausina syntyy todellakin moninkertainen määrä tuulisähköä kesään verrattuna. Tilastojen perusteella tuuleton talvi on myytti, joka on helppo murtaa.

Viime vuonna marraskuu oli vuoden paras tuulisähkön tuotantokuukausi. Silloin suomalaiset tuulivoimalaitokset jauhoivat sähköä 594 000 megawattituntia. Joulukuussa saatiin lähes samanlainen saalis — 568 000 megawattituntia. Tammikuussa tuulisähköä tuotettiin hieman vähemmän: 544 000 megawattituntia. Sen sijaan heinäkuu oli heikoin tuulivoimakuukausi — tuulisähköä syntyi vain 230 000 megawattituntia. Talvella tuulisähköä tuotettiin noin 2,5 kertaa enemmän kuin kesällä.

— Kylminä talvikuukausina tuulisähköstä saa myös paremman hinnan, kun sähkön hinta nousee pörssissä, Ylimaula toteaa.

Kylmyys tai jäätyminen eivät vaivaa Puhurin tuulivoimalaitoksia — arktisiin olosuhteisiin suunnitellut laitteet toimivat hyvin. Talvikuukausina ei myöskään tarvitse varautua poikkeuksellisiin huolto- tai korjaustöihin.

— Todella ankariin talviolosuhteisiin tarkoitetuissa tuulivoimalaitoksessa käytetään erilaista tekniikkaa ja erilaisia materiaaleja kuin lämpimiin kohteisiin tarkoitetuissa tuulivoimalaitoksissa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevissa laitoksissamme ei kuitenkaan ole käytössä ankarimmille arktisille alueille tarkoitettua tekniikkaa, Ylimaula kertoo.

Tuulivoimalaitoksen koneisto on noin sadan metrin korkeudessa. Näin korkealla ilma on kymmenkunta astetta lämpimämpää kuin maan pinnalla. Lämpötilaero on merkittävä.

— Jäätäminen ei ole nykyaikaisissa tuulivoimalaitoksissa ongelma, kuten se oli aikoinaan, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

— Jäätä tuulivoimalaitoksen rakenteisiin voi kuitenkin kertyä joillakin alueilla jonkin verran. Siksi kaikki tuulivoimalaitosten omistajat eivät talviaikaan mielellään päästä vieraita voimalaitosalueelle.

Mikkonen kuitenkin huomauttaa, että rakenteista mahdollisesti irtoava jää putoaa tuulivoimalaitoksen läheisyyteen — se ei lentele hallitsemattomasti ympäristöön. Siksi jään lentämisellä pelottelu on aiheetonta.

Eri alueiden tuuliolosuhteet on kuvattu Suomen tuuliatlakseen. Atlas sisältää tietoa myös alueiden talviolosuhteista, esimerkiksi jäätämisen todennäköisyydestä.

— Tämän tiedon perusteella rakentaja voi valita alueen talviolosuhteisiin sopivan laitoksen. Hankaliin talviolosuhteisiin sijoitettaviin laitoksiin voidaan asentaa jäätymistä estävät lapalämmittimet tai valita kylmiin olosuhteisiin soveltuvia materiaaleja.

Mikkonen kertoo, että jäätämisen ongelmia ratkaistaan yleensä kahdella eri tavalla. Toinen on lapalämmittimet, jotka estävät jään muodostumisen lapoihin. Lapalämmittimet kuluttavat osan tuulivoimalaitoksen tuottamasta sähköstä, mutta tällaista laitosta ei tarvitse pysäyttää sulattelua varten. Jos laitoksessa ei ole lapalämmittimiä, niin silloin mahdollisesti jäätä kerännyt laitos pysäytetään sulattelua varten.

— Tuulivoimalaitoksiin asennetut herkät anturit havaitsevat kaikenlainen epätasapainon, jolloin laitos pysähtyy. Jos lapoihin kertyy jäätä, aiheuttaa jää epätasapainoa ja laitos pysähtyy.

teksti Petri Sallinen / kuva Suomen Tuulivoimayhdistys