Kivihiilellä tuotetaan vuosittain noin 14 terawattituntia sähköä ja lämpöä. Hiilen korvaamiseen tarvitaan kohtuullilsen iso kasa metsäenergiaa.

Kivihiilen käyttö energiantuotannossa on ollut jo pitkään syöksykierteessä. Energiayhtiöiden investointisuunnitelmien perusteella kivihiili näyttäisi katoavan markkinaehtoisesti suomalaisesta energiapaletista viimeistään 2030-luvulla.

Suomen hallituksen mielestä kivihiilen kaikkoaminen voimalaitosten kidoista tapahtuu kuitenkin liian hitaasti. Ehdotonta luopumista vauhdittamaan hallitus on päättänyt säätää lain, joka kieltää kivihiilen käytön energian tuotannossa.

— Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä aiottua nopeammin, toteaa ministeri Kimmo Tiilikainen.

Kun kivihiiltä ei enää käytetä energian tuotannossa, vähenevät myös lämmityksen hiilidioksidipäästöt. Kivihiiltä käytetään erityisesti kaukolämmön tuotannossa. Kivihiilen polttaminen aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin maakaasun polttaminen, mutta vähemmän kuin turpeen polttaminen.

Yhteistuotannolle tukea

Kivihiilen kieltolain vaikutuksia loiventamaan hallitus aikoo käyttää 90 miljoonaa euroa. Tapporahan avulla erityisesti kaukolämpöä kivihiilellä tuottavien kaupunkien odotetaan aikaistavan kivihiilen kuoppaamista. Suunnitelman mukaan tukea maksettaisiin energiayhtiöille, jotka ovat valmiita luopumaan kivihiilestä jo vuonna 2025.

— Kannustepaketilla tuetaan kivihiiltä korvaavia investointeja. Tuki jakautuu puoliksi uusiutuvaa energiaa käyttävälle yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannolle (CHP) ja puoliksi muille hiiltä korvaaville teknologioille, Tiilikainen kertoo.

Hallitus haluaa myös vahvistaa uusiutuvaa energiaa käyttävien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten asemaa. Yhteistuotantoa tarvitaan erityisesti talvella huippukulutustilanteissa. Viime vuosina yhteistuotanto on menettänyt kilpailukykyään, kun sähkön tukkuhinta on kyntänyt pohjamudassa.

— Kannustepaketti toteutetaan EU:n määrittelemien valtiontukisääntöjen puitteissa, Tiilikainen huomauttaa.

Paketti rahoitetaan supistamalla uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön hankinnan tukemista. Valtio on ajatellut saavansa vuosittain kaksi terawattituntia vihreää sähköä markkinoille tarjouskilpailun perusteella. Menettelyä koskevan tukijärjestelmän käsittely on ollut eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä jo marraskuusta asti.

Tapporahalinjauksen jälkeen tukijärjestelmällä hankittava uusiutuvan sähkön määrä kuitenkin supistuisi vuotuisesta kahdesta terawattitunnista 1,4 terawattituntiin. Tiilikaisen mielestä uusi linjaus ei edellytä muutoksia tukijärjestelmää koskevaan hallituksen esitykseen.

— Tuen suuntaaminen uudella tavalla uusiutuvasta sähköstä uusiutuvaan kaukolämpöön on perusteltua. Tällä hetkellä jo lähes 80 prosenttia sähköstä tuotetaan päästöttömillä tuotantomuodoilla, mutta kaukolämmöntuotannosta vasta 36 prosenttia, Tiilikainen toteaa.

Kieltolaki on tehotonta ohjausta

— Kivihiilen nopeutettu alasajo tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi se on ilmastopoliittisena toimena tehoton, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Energiateollisuus ry edustaa suomalaisia energia-alan yrityksiä.

Leskelän mukaan kieltolaki vain moninkertaistaa yrityksille aiheutuvat kustannukset. Loppulaskun maksaa aina sähköä ja lämpöä käyttävä asiakas. Leskelä huomauttaa, että päästöt vähenevät kieltolakia tehokkaammin markkinaehtoisin keinon. Tästä esimerkkinä on tavoitetta nopeammin vähentyneet päästöt Suomessa.

— Euroopan unioni on myös päättänyt tehostaa EU:n päästökaupan toimintaa. Asiassa tehtiin päätöksiä tämän vuoden alussa. Päästökauppa onkin kansallista kivihiilikieltolakia tehokkaampi ilmastopoliittinen työkalu.

Kivihiilen luopumista vauhdittava kannustepaketti osoittaa kuitenkin Leskelän mielestä jonkinlaista ymmärrystä nousevia kustannuksia kohtaan.

— Toivottavasti säädösten laatimisessa kiinnitetään huomiota niiden joustavuuteen, jotta yrityksillä olisi todelliset mahdollisuudet kehittää toimivat ratkaisut kivihiilen käytöstä luopumisen varhentamiseksi.

Kivihiilen kieltolaki on näillä näkymin eduskunnan käsittelyssä syksyllä.

TAUSTAA

Aikaistuksella on arvokas hintalappu

Kivihiilen kieltäminen energian tuotannossa on innostanut päättäjiä pitkään. Vaikka kivihiilen käyttö on supistunut markkinaehtoisesti jo useita vuosia, on energiaa kivihiilellä tuottavien energiayhtiöiden raaka-ainepalettiin tarttuminen ollut poliittisesti innostavaa — paljon innostavampaa kuin esimerkiksi fossiilisten liikennepolttoaineiden käytön rajoittaminen.

Kaikki autoiluun liittyvähän tunnetusti kirpaisee suoraan äänestäjiä. Energian kallistuminen taas menee helposti ahnaiden energiayhtiöiden piikkiin, vaikka energian kallistuminen johtuisi pelkästään poliittisista päätöksistä.

Kivihiilien kieltämisestä näytti jopa muodostuvan kilpajuoksu. Poliittisia irtopisteitä ja papukaijamerkkejä oli luvassa, kunhan vain keksi ehdottaa entistä tiukempaa aikataulua kivihiilestä luopumiselle. Innostuksen huumassa hintalappukin on helppo unohtaa.

Maaliskuussa konsulttiyhtiö Pöyry julkaisi selvityksen, jossa arvioitiin vuoteen 2025 aikaistetun kiellon vaikutuksia. Selvitys oli laadittu työ- ja elinkeinoministeriön tilaamana. Pöyryn laskelmien mukaan kaukolämmön hinta nousisi kieltolain aikaistamisen seurauksena pahimmillaan 20 prosenttia — tosin vain muutamassa kaupungissa. Kivihiiltä käytetään energiantuotannossa Helsingissä, Espoossa, Vaasassa ja Vantaalla — osin myös Turussa ja Pietarsaaressa.

Nyt kieltolain aikataulussa palattiin lähes lähtöruutuun — vuoteen 2029. Syyksi arvioitiin Pöyryn tekemät laskelmat. Konsulttiyhtiön laskemat ovat kuitenkin vain yksi tapa arvottaa asioita. Käytännössä kivihiiltä käyttävien kaupunkien todelliset kustannukset ovat aina kaupunkikohtaisia — erot kustannuksissa voivat olla suuret.

Kivihiilellä tuotetaan vuosittain noin 14 terawattituntia sähköä ja lämpöä. Korvattavana on kohtuullisen suuri energiamäärä — esimerkiksi Helsinki käyttää vuosittain sähköä ja lämpöä yhteensä noin kymmenen terawattituntia. Toistaiseksi kukaan ei vielä tiedä tarkasti, millä kivihiili lopulta korvataan.

Ilmastopolitiikan kannalta odotukset kohdistuvat bioenergiaan — metsähakkeeseen ja pelletteihin — mutta maakaasullakin voi olla joillakin paikkakunnalla sanottavansa. Jos koko kivihiilimäärä on aikomus korvata metsäenergialla, pitäisi vuotuisia hakkuumääriä lisätä Suomessa noin kymmenellä prosentilla nykyisestä, kertovat asiantuntijat. Käynnistääkö tämä myös kilpajuoksun metsäenergiasta ja mikä mahtaa olla kysynnän kasvun vaikutus metsäenergian ja puun hintaan.

teksti Petri Sallinen / kuva Lehtikuva Oyj