Europarlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnassa työskentelevä latvialainen Krišjānis Kariņš johtaa EU:n sähkömarkkinoiden uudistustyötä.

EU-komissio haluaa muokata eurooppalaisista sähkön sisämarkkinoista joustavat, markkinaehtoiset ja valmiit vähähiiliseen tulevaisuuteen.

— EU-komission esikuvana ovat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Toteutuessaan paketti loisi kaikkiin jäsenmaihin järjestelmän, joka on lähellä Suomen käytäntöjä, toteaa sähkömarkkinapaketista europarlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnassa vastaava latvialainen Krišjānis Kariņš Energiauutisille.

Viime vuoden lopulla osana energian niin kutsuttua talvipakettia julkistettu sähkömarkkinakokonaisuus sisältää neljä lakiesitystä ja kolme raporttia. Kariņšin mukaan komission pyrkimykset edistää markkinaehtoisuutta, kilpailua, tasapuolisuutta ja vahvistaa sähkön loppukäyttäjien asemaa ovat perusperiaatteiltaan erinomaisia.

— Tärkeintä on saada markkinaehtoisuus sähkömarkkinoiden perustaksi jokaiseen jäsenmaahan, kokenut ja arvostettu energiaosaaja Kariņš linjaa.

Suomeen vähiten muutoksia

Europarlamentaarikko huomauttaa, että aiemmin komission lähtökohtana olivat ilmastotavoitteet, nyt sitoumusten toteuttamisessa otetaan huomioon myös kustannustehokkuus.

— Komissio tuntuu ymmärtäneen, että energian hintalappu on kaikki kaikessa energiayhtiöille, teollisuudelle ja kuluttajille, Kariņš painottaa.

Kariņš muistuttaa, että alati lisääntyvän uusiutuvan sähköenergiatuotannon saumaton liittäminen mukaan järjestelmään on iso haaste koko Euroopalle. Paketin esityksillä pyritään rakentamaan markkinat, joilla sähkön hinta heijastaisi aidosti energian niukkuutta. Nyt monessa jäsenmaassa hintakatot ja muu valtion puuttuminen estävät tämän. Hintasignaalien tulisi jatkossa mahdollistaa myös riittävän korvauksen saaminen joustavien resurssien käytöstä.

Tavoitteet kuulostavat tutuilta suomalaiskorvissa. Paketti toisikin toteutuessaan jäsenmaista vähiten muutoksia juuri suomalaisille toimijoille. Tästä huolimatta Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa huomauttaa, että paketissa riittää paljon paimentamista. Energiaköyhyys, kapasiteettimarkkinat ja älymittareiden tietosuojaongelmat kuumentavat vielä tunteita. Kariņš kuitenkin ennustaa, että kaikkein vaikeinta on päästä sopuun uudesta vallanjaosta. Sähkön sisämarkkinapaketin edunvalvonta läpi lainsäädäntökoneiston tuleekin olemaan energia-alalle yksi kaikkien aikojen työläimmistä.

— Pelkona on, että sadoista yksityiskohdista kiistely hautaa alleen sähkömarkkinoiden tulevaisuuden kannalta tärkeimmän tavoitteen eli uusiutuvien joustavan integroinnin markkinoille. Voimme vain toivoa, ettei näin käy, toteaa Salomaa.

Laajempi artikkeli aiheesta on julkaistu painetussa Energiauutiset-lehdessä 3/2017.

teksti Heli Satuli