Hurri viittaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten hallitusohjelmapaperissa esiin nostamaan tarpeeseen pohtia, tarvitaanko poistuvaa voimalaitoskapasiteettia reservinä.

Markkinoilta on poistumassa 1970–1980-luvuilla rakennettu koko lauhdekapasiteetti kannattamattomana. Vuosina 2013–2016 ennakoidaan poistuvan 1 800 megawattia sähkön tuotantokapasiteettia. Se on enemmän kuin rakenteilla oleva OL3-laitosyksikkö.

– Pohjolan Voimalta on poistumassa sähköntuotantotehoa lähiaikoina reilut 1 100 MW, kun nyt tehoreservinä toimivat Kristiinankaupungin ja Vaasan öljylauhdelaitokset suljetaan vuoden 2015 lopussa. Mussalon voimalaitoksen piippu kaatui jo viime vuoden marraskuussa, Hurri sanoo.

– Se on selkeästi enemmän kuin Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden yhteenlaskettu teho.

Tehoreservi ei yksin riitä

Pohjolan Voima ja sen tytäryhtiö PVO-Lämpövoima pohtivat Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon lauhdevoimaloiden jatkoa.

PVO-Lämpövoiman toimitusjohtaja Petri Hurri

– Tarvitsemme poistumassa olevia lauhdevoimaloita, mikäli yhteiskunta haluaa varmistaa sähkön saatavuuden kaikissa olosuhteissa.

Tehoreservijärjestelmässä olevat laitokset turvaavat sähkön saannin talviajan kulutushuippu- ja häiriötilanteissa, mutta Hurrin mukaan se ei kuitenkaan yksin riitä.

– Suomessa tarvitaan muitakin keinoja. Sellainen voisi olla tehoreservijärjestelmän tukena toimiva huoltovarmuusreservi.

Huoltovarmuusreserviä voitaisiin Hurrin mielestä käyttää myös yhteiskuntaa vakavasti haittaavissa sähköjärjestelmän kriisitilanteissa.

Tehoreservin riittämättömyyteen on viitannut myös kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, jonka mukaan Suomessa ja Pohjoismaissa saatetaan tarvita tehoreservin lisäksi muitakin keinoja, kuten kapasiteettimarkkinoita.

Sähkönkäyttäjätkö maksumiehiksi?

TEM haluaa, että huoltovarmuusreservin tarpeellisuutta pohditaan. Mutta reservin käyttöönotto edellyttää poliittista päätöstä riskitasosta.

– Päättäjien on pohdittava myös hyväksyttävät kustannukset suhteessa kriisitilanteen todennäköisyyteen ja kansantaloudelle häiriötilanteesta aiheutuviin kustannuksiin, Petri Hurri toteaa.

Kustannukset TEMin virkamiehet ohjaisivat sähkönkäyttäjille. Mitähän mieltä päättäjät ovat tästä?

Kuvat: Pohjolan Voima