Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla selvitys siitä, miten Suomi aikoo toteuttaa Euroopan unionin vuodelle 2030 asettamat energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Samalla tutkitaan voisiko Suomi siirtyä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttäjäksi vuoteen 2050 mennessä. Ympäristöjärjestöt ovat ilahtuneita siitä, että ministeriö on päättänyt selvittää fossiilisten polttoaineiden käytöstä irtaantumisen mahdollisuudet.

— Ministeri Olli Rehn on ottanut tosissaan uusiutuvassa energiassa piilevät mahdollisuudet. Pariisin ilmastokokouksen tekemät linjaukset edellyttävät käytännössä fossiilisista polttoaineista luopumista, toteaa WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Ministeriön olisi osattava tarkastella selvitystyössään kattavasti suuria energiajärjestelmissä tarvittavia muutoksia, kun ollaan siirtymässä keskitetyistä ja tuotantolähtöisistä järjestelmistä kohti hajautettuja järjestelmiä.

— Olisi osattava tutkia, mitä suuret energiajärjestelmissä tapahtuvat muutokset edellyttävät energian jakeluverkkojen kehitykseltä ja hallinnalta, energian varastoinnilta, kysynnän hallinnalta ja yhteiskunnan sähköistymiseltä. Oleellista olisi myös osata siirtyä kustannustehokkaasti kohti pelkästään uusiutuvaan energiaan perustuvaa järjestelmää, Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Maija Suomela huomauttaa.

Laadukas selvitys työ saa ympäristöjärjestöjen arvion mukaan myös kansainvälistä huomiota. Harva hallitus maailmassa on tehnyt mitään vastaavaa. Oleellista on kuitenkin selvityksen kattavuus ja uskottavuus.

Tällä hetkellä Suomessa runsaasti clean tech –alan yrityksiä, joiden innovaatiot ovat vasta kehitteillä. Ongelmana on clean tech –alan heikot kotimarkkinat. Ilman toimivia kotimarkkinoita innovaatioiden kaupallinen testaaminen ei onnistu. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitystyöstä ympäristöjärjestöt toivovat apuja myös clean tech –alan kotimarkkinoiden kasvattamiseksi.

Tämänhetkiset Euroopan unionin vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöjärjestöjen mielestä unionin on syytä päivittää tavoitteensa viimeistään vuoteen 2018 mennessä. Suomessa taas suuntaa voitaisiin muuttaa välittömästi.

Kuva Scanstockphoto