Nykyaikaisten vesienpuhdistusmenetelmien käyttäminen turvetuotannon valuma-alueilla vähentää selvästi lähialueiden vesistöjen kuormitusta. Pöyryn selvityksen mukaan ns. pintavalutuskentällinen turvetuotantoalue tuottaa selvästi vähemmän vesistöhaittoja kuin laskeutusaltaan tai virtaamasäädön varassa olevat turvetuotantoalueet. Pintavalutusmenetelmässä vesienkäsittelyä on tehostettu esimerkiksi kasvillisuuskenttien tai kosteikkojen avulla.

Pyöry Finland Oy:n tekemä turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys päivittää ja laajentaa aikaisemmin tehtyjä selvityksiä. Tällä kertaa keskityttiin erityisesti rankkasateiden ja sulamisvesien aiheuttamien ylivirtaamatilanteiden ja virtaamahuippujen aiheuttaman kuormituksen tutkintaan. Juuri ylikuormitustilanteiden väitetään aiheuttavan suurimman osan turvetuotannon vesistöpäästöistä, koska ylikuormitustilanteessa turvetuotantoalueiden vesienpuhdistusjärjestelmät eivät kykenisi enää vastaamaan kasvaneeseen kuormitukseen. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue väitettä. Pöyryn tutkimuksen mukaan ylivirtaamatilanteiden aiheuttama päästökuormitus oli keskimäärin 2,2 prosenttia vuosikuormituksesta kiintoaineen osalta ja yksittäisessä mittauskohteessa korkeimmillaan 11 prosenttia vuosikuormituksesta. Fostori- ja typpipäästöjen osalta luvut ovat alhaisempia.

Jokaisen tutkimuksessa käytetyn turvetuotantoalueen ylivirtaamatilanne tutkittiin erikseen. Tutkimuksessa havaittiin, että virtaaman eli vesimäärän lisääntyminen ei heikentänyt nykyaikaisten vesienkäsittelyjärjestelmien tehokkuutta. Pintavalutuskentillä veden kiintoainepitoisuus nousi vain hieman ylivirtaamatilanteissa. Vesistöihin valuvien vesien ravinnepitoisuudet sen sijaan pysyivät samoina tai jopa vähenivät normaalitilanteeseen verrattuna. Myös humuksen määrä väheni.

Tutkimuksen ominaiskuormitusselvityksen aineistona käytettiin suurimpien turvetuottajien keräämää tarkkailuaineistoa. Aineisto on kerätty kattavasti ympäri Suomea vuosina 2008–2012, vesinäytteitä on lähes 15 000 kappaletta. Vesistöjen nettokuormitus laskettiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta luonnollisen huuhtouman osuus.

Ylivirtaustilanteiden vaikutusten arviointia varten analysoitiin 36 turvetuotantoalueen näytteet vuosilta 2008–2013. Turvetuotantoalueelle myönnetty ympäristölupa määrittelee sen, miten tuottajan on säännöllisesti kerättävä alueelta vesinäytteitä.

Tutkimuksen voi ladata kokonaisuudessaan täältä.

Kuva: Scanstockphoto