Kololinnut tarvitsevat pesiä varten lahopuuta. Tekopökkelö on yksi tapa.

Sähkölinjoihin rajoittuvia vierimetsiä hoidetaan tarkalla silmällä. Vierimetsästä ilmajohtoverkolle kaatuva puu vaurioittaa usein ilmajohtoverkkoa ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sähkökatkoksen. Siksi vierimetsäalueita hoidetaan ennakoivasti. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästä poistetaan pitkiksi ja honteloiksi kasvaneita tai vahingoittuneita puita ennen kuin ne aiheuttavat ilmajohtoverkolle vahinkoja. Yleensä myrsky kaataa johdoille heikoimmat puut tai lumen painosta riukumaisiksi kasvaneet rungot pääsevät taipumaan johtojen päälle.

Vierimetsien hoitaminen antaa myös mahdollisuuden pitää huolta metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Tekopökkelöiden muotoileminen toisarvoisista puista on osoittautunut kustannustehokkaaksi tavaksi. Kaadettavaksi tuomitusta puusta sahataan tekopökkelö katkaisemalla runko 2—4 metrin korkeudelta. Samalla puun latvaosa jätetään karsimattomana maahan. Pökkelö ja latvat jätetään metsään lahoamaan.

Tekopökkelöksi valitaan kaupallisesti arvottomia puita, joiden halkaisija on yli kymmenen senttimetriä rinnan korkeudelta mitattuna. Tekopökkelöiksi hyvin soveltuvia lajeja ovat haapa, raita ja tervaleppä. Vioittuneet tai pystyyn kuolleet puut ovat myös hyvää tekopökkelöainesta.

Suomen metsissä elää noin 5000 lajia, jotka ovat riippuvaisia lahopuusta. Lahopuusta tykkäävät mm. kovakuoriaiset, kääpäsienet ja koloissa pesivät linnut.

Yhteinen suositus

Vuonna 2016 alkaneen tekopökkelöhankkeen seurauksena syntyi joukko suosituksia, joiden avulla maanomistajia ja sähköverkkoyhtiöitä kannustetaan jättämään tekopökkelöitä vierimetsiin. Hankkeessa olivat mukana sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiateollisuus ry sekä Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK) ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.

Toimintamallia kokeiltiin kolmen sähköverkkoyhtiön alueella eri puolilla Suomea. Käytännön toimintaan osallistuivat Pohjois-Karjalasta PKS Sähkönsiirto Oy, kuopiolainen Savon Voima Verkko Oy ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj.

Ideana on sopia tekopökkelöiden jättämisestä metsiin samalla, kun sähköverkkoyhtiö ja maanomistaja sopivat vierimetsäalueiden hoitamisesta ja mahdollisista hakkuista. Samalla sovitaan maanomistajalle maksettavista korvauksista. Maanomistaja kuitenkin päättää siitä, jätetäänkö metsiin tekopökkelöitä ja mihin kohtiin niitä muotoillaan.

Tekopökkelöitä voidaan muotoilla paikkoihin, joihin muunlaista puuta ei saa jättää — esimerkiksi sähköverkkoihin rajoittuvien vierimetsien reunalle.

Tekopökkelö sopii moneen paikkaan

Suosituksen mukaan tekopökkelöitä kannattaa jättää erityisesti sellaisille alueille, joilla esiintyy lahopuissa viihtyviä lajeja. Myös suojelualueet ja metsälakikohteet ovat sopivia paikkoja tekopökkelöille.

Metsien yleisten hoitomääräysten mukaan säästöpuita ei saa jättää "tärkeiden rakenteiden läheisyyteen". Tällaisia ovat liikenneväylät sekä sähkö- ja puhelinlinjat. Tekopökkelöistä sen sijaan ei ole haittaa esimerkiksi sähkölinjoille. Siksi niitä voidaan jättää myös sähkölinjoihin rajoittuvien vierimetsäalueiden reunoille.

Lahopuu ei ole uhka

Lahoava tekopökkelö tai lahopuu eivät uhkaa metsien terveyttä, koska metsiä tuhoavat hyönteiset eivät viihdy lahoavassa puussa. Tuore, vahingoittunut tai elinvoimaltaan heikentynyt puu sen sijaan houkuttelee tihulaisia. Siksi laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa poistamaan metsistä tuoreen havupuutavaran, rungonosat ja vahingoittuneet vielä kasvavat puut.

Seuraavaksi tekopökkelösuosituksesta tiedotetaan maanomistajille ja metsäalan ammattilaisille. Tavoitteena on perehdyttää urakoitsijat käytännön työhön. Vierimetsien hoitamiseen ja hakkuisiin liittyvistä toimista tiedottaminen maanomistajille kuuluu sovitun työnjaon mukaisesti sähköverkkoyhtiöille. Verkkoyhtiö sopii myös töiden toteuttamisesta urakoitsijan kanssa ja toimittaa urakoitsijalle tarvittavat ohjeet.

Tekopökkelö on 2—4 metrin korkeudelta katkaistu puu, joka jätetään metsään lahoamaan.

TAUSTAA

Katoava lahopuu

Suomen metsistä hakataan puuta vuosittain 15 miljoonaa kuutiota aikaisempaa enemmän, mikäli Juha Sipilän hallituksen asettama tavoite toteutuu. Kohisten kasvavien Suomen metsien on laskettu kestävän hakkuiden lisäämisen. Metsäteollisuuden jalostaa puusta suurimman osan, mutta kakkoseksi metsien käytössä kirii energiateollisuus. Se kehittää metsäteollisuuden sivutuotteista sähköä ja lämpöä voimalaitosten kattiloissa.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan metsien tarkka siivoaminen uhkaa kuitenkin metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lahopuuta ja eläviä säästöpuita pitäisi jättää metsiin nykyistä enemmän. Niiden suojissa monet eliöt voivat oleilla.

Tekopökkelöiden muotoilu sähköverkkoihin rajoittuvilla vierimetsäalueilla on yksi tapa vähentää lahopuueliöiden ahdinkoa. Suomalaisissa metsissä risteilee yhä noin 70 000 kilometriä ilmajohtoverkkoa. Kun jakeluverkkoyhtiöt hoitavat vierimetsäalueita, on hoitotoimenpiteiden yhteydessä helppo muotoilla tekopökkelöitä toisarvoisista puista. Samalla vähenee riski, että huonokuntoiset puut rojahtelevat sähköjohdoille myrskyjen tai lumikuorman vaikutuksesta. Kaikki voittavat.

teksti Petri Sallinen / kuvat Metsä Group