Teollisuus syö suomalaisesta sähkökakusta noin puolet. Suhdanteet ja etenkin vientiteollisuuden kysyntä vaikuttavat selvästi teollisuuden sähkönkäyttöön. Tämä näkyy myös tilastoissa.

Suhdanteet eivät sen sijaan juurikaan vaikuta kotitalouksien sähkönkäyttöön. Kotitalouksien sähkönkäyttöön vaikuttavat eniten säätila ja ulkolämpötila. Kun ulkona on kylmä, kuluu sähköä lämmitykseen enemmän kuin leutona talvena.

Suomi käytti lokakuussa sähköä 7 288 gigawattituntia. Tämä on 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin lokakuussa. Lokakuun loppuun päättyvällä 12 kuukauden jaksolla sähköä kului 86 550 gigawattituntia. Tämä on 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla jaksolla.

Teollisuuden sähkön käyttö supistui

Teollisuuden osuus lokakuun loppuun päättyneen 12 kuukauden jakson sähkönkäytöstä oli noin 46 prosenttia. Teollisuuden prosesseissa sähköä kului jakson aikana 39 617 gigawattituntia. Tämä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla.

Teollisuuden sähkönkäyttö on ollut tänä vuonna laskujohteista aina kesäkuusta asti. Kesäkuun loppuun päättyneen 12 jakson aikana teollisuus käytti sähköä 0,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla jaksolla. Sama laskujohteinen kehitys on toistunut tästä eteenpäin jokaisen kuukauden loppuun päättyvällä 12 kuukauden jaksolla. Lokakuun lopussa saavutettiin tämän vuoden pohjakosketus. Muutoksen arvioidaan heijastavan teollisuustuotannossa tapahtunutta kysynnän hiipumista.

Talven läheisyys vaikuttaa

Kotitalouksien sähkökäyttö supistuu yleensä kevään ja syksyn väliin jäävien kuukausien aikana. Maaliskuusta elokuuhun ulottuvat kuukaudet olivat tänä vuonna sellaisia: jokaisen kuukauden loppuun päättyneen 12 kuukauden jaksolla kotitalouksissa kului sähköä keskimäärin puolisen prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavien jaksojen aikana.

Syyskuussa kotitalouksien sähkön tarve kääntyi taas orastavaan kasvuun. Lokakuun loppuun päättyvän 12 kuukauden aikana kotitaloudet käyttivät sähköä jo 0,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla. Kasvu ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan teollisuuskäytössä tapahtunutta laskua.

Aurinkovoima on voittaja

Aurinkopaneelit jaksoivat kehittää vielä lokakuun pimeydessä noin 50 prosenttia enemmän sähköä kuin vuotta aikaisemmin lokakuussa. Kuuden gigawattitunnin sähkösaalis on kuitenkin ainoastaan 0,1 prosenttia koko kuukauden aikana tapahtuneesta tuotannosta. Aurinkosähkön tuotantomäärään vaikuttavat uusien asennettujen paneeleiden määrä, mutta myös sääolosuhteet.

Lokakuun aikana eniten sähköä tuottivat ydinvoimalaitokset. Niiden osuus kansakunnan kuukauden aikana käyttämästä sähköstä oli reilut 28 prosenttia — ja gigawattitunteina 2072.

Yhteistuotantolaitosten generaattorit jauhoivat kuukauden aikana sähköä lähes yhtä paljon kuin ydinvoimalaitokset: 1933 gigawattituntia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteistuotantolaitosten lämpöä tarvitaan jo kotien lämmittämiseen.

Yhteistuotantolaitosten sähkömäärällä saavutettiin reilun 26 prosentin osuus kuukauden sähkösaaliista. Tämä on myös vajaat viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin lokakuussa.

Vesivoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa noin 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin — 828 gigawattituntia. Tuulisähköä syntyi 453 gigawattituntia, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin lokakuussa.

Tuonti oli tasaista

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — kasvoi lokakuussa reilut neljä prosenttia vuoden takaiseen lokakuuhun verrattuna. Nettotuonnin osuus kuukauden sähkönkäytöstä oli reilut 24 prosenttia. Lokakuun loppuun päättyneen 12 kuukauden jaksolla nettotuonti oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla.

Eniten sähköä tuotiin kuukauden aikana Ruotsista: 1452 gigawattituntia. Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin tuonti Venäjältä. Virosta ja Norjasta liruteltiin joitakin gigawattitunteja.

Lokakuun aikana ainoastaan Viroon vietiin sähköä Suomesta — 411 gigawattituntia.

Lokakuun sähkötilastoihin voi tarkemmin tutustua täällä.

KAINALOSSA

Sähköntuotannon päästöt laskevat

Suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä. Hiilidioksidipäästöjen vähentyminen Suomessa on ollut rajua ja kehitys on tapahtunut nopeasti. Energiayritysten tekemien investointisuunnitelmien perusteella sähköntuotanto saavuttaa päästöttömän elämänvaiheen etuajassa ja nopeammin kuin muut suomalaiset teollisuustoimialat.

Sähköntuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaihtelevat voimakkaasti eri kuukausien välillä. Päästöjen syntymistä ohjaa sähköntarve — esimerkiksi vuodenaika — mutta myös tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Lisäksi päästöoikeuksien hinta ohjaa sitä, tuotetaanko sähkö päästöttömästi vai päästöjä aiheuttaen.

Jos pohjoismaisilta markkinoilta on saatavissa edullista ja päästötöntä vesisähköä, syrjäyttää se Suomessa päästöjä aiheuttavat sähköntuotantomuodot — ja toisin päin. Yleensä talvi lisää päästöjä aiheuttavien tuotantomuotojen käytön kasvua. Yksi syy tähän on kaukolämmön tarpeen kasvu. Koska kaukolämpöä tarvitaan joka tapauksessa lämmittämään suuria kaupunkeja, tuottavat monet sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset samalla myös sähköä. Jos laitosten käyttö perustuu hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin energiaraaka-aineisiin, näkyy talvikauden päästöjen kasvu myös sähkön tuotantoa koskevissa tilastoissa.

teksti Petri Sallinen / pääkuva Scanstockphoto