Eduskunta sai käsiteltäväkseen maaliskuun alussa valtion lupa- ja valvontaviraston Luovan perustamista koskevan lakiesityksen. Energiateollisuus odottaa, että laki vahvistetaan esityksen mukaisena ja Luova aloittaa suunnitellun mukaisesti vuoden 2020 alussa huolimatta sote- ja maakuntauudistuksen käänteistä.

Valtiolle kuuluvat ympäristöasiat käsitellään nykyisin neljässä aluehallintovirastossa (avi) ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ely). Energiateollisuuden toimialalla lupavelvollisia ovat suuret polttolaitokset, vesivoima, merituulivoima ja vesistöihin liittyvä verkonrakennus. Avit luvittavat ja elyt valvovat. Virastot linjaavat lupa- ja valvontakäytäntönsä itsenäisesti. Ja se näkyy toiminnanharjoittajalle vaihtelevina ratkaisuina ja epätasa-arvoisena kohteluna.

Ely-keskusten asiantuntemusta ovat erityisesti toimialakohtainen valvontatieto sekä luonto- ja vesiympäristöosaaminen. Tämä asiantuntemus tulee lupaprosessiin nyt kankean lausuntomenettelyn kautta.

Luovaan kootaan valtion ympäristöosaamista noin 500 henkilötyövuoden verran – saman johdon alle. Se mahdollistaa yhtenäiset toimintatavat, linjaukset ja tulkinnat. Myös kokonaisharkinta luvituksessa paranee. Yhden johdon alla oleva virasto voi osoittaa lupaprosesseihin parhaat asiantuntijaresurssit.

Toiminnanharjoittajan kannalta ennakoitavat ja asiantuntemuksella valmistelut ratkaisut ovat ensisijaisia, mutta muutos on ehdottomasti parannus myös ympäristönsuojelun kannalta.

Lupien käsittelyajat ovat venyneet jatkuvasti. Lupajonossa on merkittäviä investointihankkeita. Samassa jonossa ovat myös ympäristön kannalta erittäin positiiviset hankkeet ja jopa ympäristönormien kiristymisestä johtuvat lupamuutosasiat.

Luovassa on mahdollisuus sujuvoittaa luvitusta ja lyhentää käsittelyaikoja. Se antaa pohjan myös siirtymiselle kohti yhden luukun -palvelua. Saman hankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja luvat pystytään kokoamaan samaan käsittelyyn.

Luovaan on liitetty kysymys siitä, miten hoituu jatkossa ely-keskusten nykyinen rooli yleisen edun valvonnassa. Luonnon ja -ympäristönsuojelun huomioimiseen Luovalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet. Yleisen edun suojeleminen on ympäristölakien lähtökohta, ja Luovasta löytyvät nykyistä paremmat resurssit eri intressien huomioimiseksi lupaprosessissa.

Esillä on ollut vaatimus antaa Luovalle valitusoikeus omista päätöksistään. Samalla vähenisi luottamus ympäristöllisen päätöksentekoon ja hallinnon toiminnasta tulisi maalaisjärjelle käsittämätöntä.

On myös mahdotonta, että Luovan sisäiselle, itsenäiselle ja riippumattomalle valittajalle voitaisiin taata riittävä tekninen, luonnontieteellinen ja lainopillinen asiantuntemus kaikkien toimialojen ja luonnonympäristöjen osalta.

Olisi myös mahdotonta järjestää valittajan resurssit niin, että kaikkia lupapäätöksiä pystyttäisiin tarkastelemaan valituskynnyksen osalta tasapuolisesti.

Luovan luvista voivat valittaa muiden muassa kunnat, kuntien ympäristöviranomaiset ja kalatalousasioiden osalta maakunnat. Yleisen edun nimissä myös Luova voi valittaa useista muiden viranomaisten päätöksistä.

Mutta eikö olisi rakentavampaa kääntää katse valituksista sellaisen organisaation luomiseen, jonka päätöksistä kenenkään ei tarvitsisi valittaa? Osaamisen yhden katon alle kokoava Luova onkin erittäin tervetullut uudistus.

Heidi Lettojärvi
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n asiantuntija, joka tuntee ympäristöluvituksen.