Euroopan unionin jäsenmaiden välinen alueellinen energiayhteistyö ei vieläkään suju, vaikka 80 prosenttia energia-alaa ohjaavasta lainsäädännöstä valmistellaan Brysselissä. Unionin tasoisen päätöksentekotavan olettaisi kannustavan jäsenmaiden väliseen energiayhteistyöhön. Asiaa ihmettelevä Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark huomauttaa, että jokainen EU:n jäsenvaltio laatii säännöllisesti omat kansalliset energia- ja ilmastostrategiansa ilman, että muiden maiden kanssa asiasta keskusteltaisiin.

— Jostain syystä alueellinen yhteistyö EU:n jäsenmainen kesken on nihkeää. Tämä näkyy myös Pohjoismaiden välisessä toiminnassa, jota etenkin suomalaiset haluaisivat tiivistää. EU-komission lanseeraama uusi hallintomalli tosin tarjoaa keppiä ja porkkanaa alueellisen energiayhteistyöhön. Yritysten kannalta olisikin tärkeää selkiyttää sitä, mihin tavoitteisiin pyritään EU-tasoisilla keinoilla ja mitkä toimet jäävät jäsenmaille.

Vaikka Euroopan unionin painoarvo on suuri energiapoliittisessa päätöksenteossa, korostuvat kansalliset toimet yhä energia-alaa koskevissa päätöksissä. Lundmarkin mielestä kansallisia toimia tarvitaan esimerkiksi päästövähennystoimien järjestelyssä päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla.

— Kansallisten toimien merkitys korostuu liikenteen, rakennusten erillislämmityksen ja jätehuollon päästöjen vähentämisessä. Valitettavasti tämä elementti jää EU:n uudessa hallintomallissa taka-alalle, Lundmark huomauttaa.

Energiapolitiikkaa koskevat kansalliset päätökset vaikuttavat myös suoraan yritysten toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn. Pohjoismaissa kansallisilla päätöksillä voidaan ohjata esimerkiksi sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimintaan.

— Päätämme kansallisesti mm. uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyvistä tukijärjestelmistä, veroista ja muista energia-alan yritysten toimintaan vaikuttavista maksuista sekä luvituksista. Nämä kaikki vaikuttavat yritysten asemaan.

Yksi suomalainen kansallinen kummajainen on voimalaitosten muita kiinteistöjä korkeampi kiinteistövero. Lundmarkin mielestä se on jäänne aikakaudelta, jolloin sähköntuottajat eivät kohdanneet kansainvälistä kilpailua.

— Ruotsissa voimalaitosten kiinteistöverorasitettua on kevennetty, jotta vesi- ja ydinvoiman kilpailukykyä saataisiin kohennettua.

Toinen kansallisesti päätettävä raskaan sarjan asia on tekeillä oleva uusituvan energian tukijärjestelmä, jolla korvataan jo suljettu syöttötariffijärjestelmä. Lundmark on tyytyväinen siihen, että tuleva tukijärjestelmä perustuu EU:n valtiontukisääntöjen edellyttämään tarjouskilpailuun. Samalla Lundmark odottaa, että järjestelmä olisi teknologianeutraali.

— Tällä tavalla tuen saajat altistuvat aidosti markkinahintojen muutoksille.

Lundmark on myös ilahtunut työ- ja elinkeinoministeriön lupauksesta laatia sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa (CHP) koskeva selvitys.

— Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kohtaa saman ongelman kuin muutkin sähköntuotantomuodot, kun alhainen sähkön markkinahinta ei mahdollista uusinvestointeja ilman tukia.

Kuva Lehtikuva Oyj