Iijoella sijaitseva Kierikin vesivoimalaitos on PVO-Vesivoima Oy:n omistama.

Lapin ELY-keskus esittää kalatalousvelvoitteiden kiristyksiä viidellä Iijokeen rakennetulla voimalaitoksella. Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken vesivoimalaitokset omistaa Pohjolan Voima -konserniin kuuluva PVO-Vesivoima, joka on jo pitkään tehnyt kalataloudellista yhteistyötä alueella.

— Haluamme jatkaa yhteistyötä Iijoella käynnissä olevissa hankkeissa ja olemme valmiit myös uusin toimenpiteisiin hankkeista saatujen kokemusten perusteella. Kalatalousviranomaisen esittämät uudet vaatimukset kuitenkin vaarantavat käynnissä olevan yhteistyön. Näin toteaa PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen.

Pietisen mielestä ELY-keskuksen esittämät uudet kalatalousvelvoitteitteet ovat kohtuuttomia.

— Vaelluskalojen luonnonkierrossa parhaisiin tuloksiin päästään pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja monipuolisella keinovalikoimalla. Voimayhtiö ei yksin pysty varmistamaan onnistumista.

Lapin ELY-keskuksen mukaan mm. kalatiet pitäisi saada toimimaan viidessä voimalaitoksessa mahdollisimman nopeasti. Kalateiden toimivuus on kuitenkin tapauskohtaista ja ennakolta monesti arvoitus. Niiden toimivuuden varmistamien edellyttää pitkäaikaisia tutkimuksia — hyvää ei saa aikaiseksi nopealla aikataululla.

— Kalatalousviranomaisen tekemä toimilupien muutosesitys jatkaa jyrkkää ja yksipuolista linjaa voimayhtiöitä kohtaan, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Viranomainen ei myöskään ota huomioon vesivoiman kriittistä asemaa Suomen energiajärjestelmässä. Samalla hallituksen kalatiestrategian toimiva yhteistyön henki vaarantuu.

Leskelä muistuttaa, että kalakantojen elvyttämien on yhteinen tavoite. Se saavutetaan varmimmin yhteistyöllä — ei vastakkainasettelulla.

Energiateollisuus kyseenalaistaa ELY-keskuksen toimilupien muutosesityksessä käytetyn taannehtivan lainsäädännön. Vesivoimayhtiöt toimivat aina voimassaolevien vaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti.

— On hyvin kyseenalaista, että lainmukainen toiminta asetetaan perusteeksi kohtuuttomille korvausvaatimuksille, Leskelä muistuttaa.

Mitä ELY-keskus esittää?

Lapin ELY-keskuksen mielestä PVO-Vesivoiman pitäisi rakentaa viiteen omistamaansa voimalaitokseen kalatiet ja varmistaa niiden toiminta. Yhtiön pitäisi myös jatkaa merialueella lohen, meritaimenen ja siian istutuksia. Lisäksi merialueella pyydystettäviä emokaloja olisi siirrettävä voimalaitospatojen yläpuolelle. Kirjolohen ja meritaimenten istutuksia jokialueella on myös syytä jatkaa.

Muutoksenhakuesityksen mukaan voimayhtiön olisi luovutettava korvauksetta vettä kalateiden toimintaa varten. Yhtiön olisi myös selvitettävä mille vähävetisille jokialueille voitaisiin perustaa kalojen poikasille kasvupaikkoja.

ELY-keskuksen mukaan kalatalousvelvoitteiden muuttamisella voimalaitostoiminta saataisiin ”vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta”.

TAUSTAA

Yhteistyötä Iijoella OTVA-hankkeessa

Tällä hetkellä Iijoen alueella yhteistyötä tehdään kolmivuotisessa Otva-hankkeessa, jonka päärahoittaja on Euroopan unioni. Hankkeesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Mukana ovat myös Luonnonvarakeskus, Pöyry Finland Oy, Akordi Oy ja Mapita Oy. EU:n lisäksi hanketta rahoittavat PVO-Vesivoima Oy, Oulun kaupunki, Iin kunta, Pudasjärven kaupunki, Taivalkosken kunta, Kuusamon kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Tavoitteena on yhteisen vesistövision muodostaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että vesistöaluetta kehitetään kokonaisuutena. Pääpaino on vesienhoidossa, kalataloudessa, vesitaloudessa ja alueiden käytössä. Myös elinkeinoelämän mahdollisuudet otetaan huomioon.

Tavoitteena on myös Iijoen vaelluskalakantojen palauttaminen ja Itämeren lohikannan elvyttäminen. Käytännön toimia ovat kalateiden ja kalastusmahdollisuuksien edistäminen. Samalla kehitetään pienempiä toimenpiteitä, joilla joen arvoa nostetaan.

— Yhteistyö Iijoella on edennyt eri osapuolten kanssa hyvin, PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen kertoo.

— Meneillään on useita konkreettisia toimenpiteitä vaelluskalojen palauttamiseksi, jotka pohjautuvat huolellisiin tutkimuksiin.

Tästä esimerkkinä on PVO-Vesivoima Oy:n ja Metsähallituksen maaliskuussa yhdessä jättämä lupahakemus Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelypadon kalateiden rakentamiseksi. Luonnonvarakeskus taas on selvittämässä smolttien (= lohen tai taimenen joesta mereen vaeltava poikanen) vaellusmahdollisuuksia Haapakoskella.

Lisäksi PVO-Vesivoima, Iin kunta ja Etelä- ja Pohjois-Iin jakokunnat ovat sopineet viisivuotisesta Raasakan vanhan uoman kehittämisestä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Yhteishankkeessa toteutetaan käytännön toimia vaelluskalojen nousun ja luonnonlisääntymisen edistämiseksi. Samalla vanhan uoman virkistyskäyttöä tutkitaan. Iijoen latvavesillä taas kunnostetaan kalojen kutualueita.

Kuva Lehtikuva Oy