Maakaapelin asentamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Suomalaisia sähköverkkoja uusitaan ja rakennetaan säänkestäviksi hengästyttävällä vauhdilla. Investointeja vauhdittaa vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalain päivitys, jonka mukaan sähkökatko ei saa kestää asemakaava-alueella yli kuutta tuntia. Asemakaava-alueen ulkopuolella raja on 36 tuntia. Sähköverkkojen urakointi säänkestäväksi kestää aina vuoden 2028 loppuun asti. Seuraavien 15 vuoden aikana verkkoyhtiöt investoivat uusiin verkkoihin lähes yhdeksän miljardia euroa.

Urakan aikana ilmajohtoverkkoja siirretään metsistä maanteiden varsille ja monilla alueilla ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla. Pelkästään uusia maakaapeleita asennetaan vuosittain 8000—10000 kilometriä. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin vuosikymmenen alussa.

Ilmajohtoverkkojen siirtämisestä uusiin paikkoihin ja maakaapeleiden asentamisesta on aina sovittava maanomistajien kanssa. Yksityiset maanomistajat ovat yksi tärkeimmistä sopimuskumppaneita, kun verkkoyhtiöt uusivat sähköverkkojaan.

— Uudessa tilanteessa sähköverkkoyhtiöt tekevät maanomistajien kanssa vuosittain tuhansia sopimuksia, joissa sovitaan maankäytön ehdoista, kertoo sähköverkkoasiantuntija Esa Niemelä Energiateollisuus ry:stä

Sopimista helpottamaan maanomistajia edustavat MTK ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC sekä sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiateollisuus ry ovat laatineet uudistetut sopimuspohjat.

Maakaapeleiden ja ilmajohtojen sijoittamista varten etsitään aina sellainen paikka, jolloin niistä ei aiheutuisi haittaa maanomistajalle. Asentamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Luvan saaminen taas perustuu lainsäädäntöön. Esimerkiksi yksityisten maanomistajien ja kuntien omistamilla maa-alueilla lupamenettelyä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki — maantiealueilla maantielaki ja vesistöalueilla vesilaki.

Suunnittelun merkitys korostuu

Maanomistajien ja sähköverkkoyhtiöiden välisessä uudessa toimintamallissa korostuu yhdessä suunnittelun merkitys.

— On tärkeää, että johtojen sijoituspaikat valitaan ja suunnitellaan huolellisesti, Niemelä huomauttaa.

— Hyvä suunnittelu vähentää johdon aiheuttamia haittoja ja tarvetta siirtää johtoa johonkin toiseen paikkaan myöhemmin.

Tavoitteena on myös osapuolten välinen tehokas ja avoin tiedonkulku prosessin eri vaiheissa, jotta kaikkein osapuolten tarpeet ja näkemykset saavat riittävästi painoarvoa.

— Sujuva lupaprosessi on kaikkien etu, Niemelä toteaa.

Uudessa sopimusmallissa on otettu huomioon lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Monet verkkoyhtiöitä ja maanomistajia koskevat oikeudet ja velvollisuudet perustuvat lakiin. Sopimusmallia ei kuitenkaan ota kantaa maanomistajille maksettavista johtojen sijoittamisesta aiheutuvista korvauksista — niistä osapuolet sopivat aina tapauskohtaisesti.

— Verkkoyhtiö on aina velvollinen ennallistamaan tai korvaamaan verkon rakentamisen, kunnossapidon tai käyttötoimenpiteiden yhteydessä aiheutuneet haitat ja vahingot, Niemelä kertoo.

Uudistetut sopimuspohjat voi ladata omalle koneelle täältä.