– Onneksi näyttää siltä, että on olemassa mahdollisuudet myös markkinaehtoiseen lähestymistapaan, Lundmark jatkoi ja viittasi Pariisin ilmastokokoukseen, jossa sovittiin että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan enintään kahteen Celsius-asteeseen.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää huikeita investointeja energiajärjestelmiin ympäri maailman. Puhutaan jopa 16 500 miljardin investoinneista, ja sellainen satsaus ei Lundmarkin mukaan onnistu pelkästään politiikkatoimin.

– Poliitikkojen intohimo tukimekanismien rakenteluun tuskin katoaa mihinkään, mutta velkaisilla valtioilla ei yksinkertaisesti ole varaa näin huimiin investointeihin, joten tarvitaan väistämättä yrityksiä tekemään ne markkinaehtoisin keinoin.

Halpaa tuulivoimaa on järjetöntä tukea

Lundmark muistutti, että tällä hetkellä maailman kokonaisenergiankulutuksesta kaksi kolmasosaa perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, ja samaiset kaksi kolmasosaa fossiilista osuutta on myös sähköntuotannossa.

Mutta tuulivoima ja aurinkoenergia kasvavat erittäin nopeasti ja niiden tuotantokustannukset menevät samaa tahtia alaspäin. Tuulisähkön tuottaminen on nyt jo halvinta monin osin maailmaa. Siksi Lundmarkin mielestä onkin järjetöntä tukea sen tuotantoa enää tulevina vuosina, niin kuin monissa maissa on päätetty tehdä.

Lundmark arvioi aurinkoenergian vallankumouksen tapahtuvan päiväntasaajan molemminpuolisessa maailmassa aivan lähivuosina. Monet Afrikan valtiot, Indonesia ja Intia, johon Fortumkin on jo investoinut, tuottavat pian sähköstään 80 prosenttia auringolla.

– Mutta se tapahtuu paikallisesti, jolloin mittavia sähkönsiirtoverkostoja ei tarvitse rakentaa.

Ensin fossiiliset pois – sitten vasta ydinvoima

Pohjoismaissa perinteinen sähköntuotanto- ja siirtojärjestelmä säilyttää Lundmarkin mielestä paikkansa, vaikka aurinkopaneeleja ilmestyy täälläkin monen kiinteistön ja omakotitalon tai kesämökin katolle – niin myös Lundmarkin kesämökin katolle.

– Aurinkopaneeleiden asentaminen on ympäristöteko, mutta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa paneelit eivät vähennä päästöjä, Lundmark huomauttaa.

Lundmark on myös sitä mieltä, että energiamurroksen siirtymäkautena tarvitaan ydinvoimaa. Sen tähden hänen onkin vaikea ymmärtää Saksan valintaa ajaa ydinvoima mahdollisimman nopeasti alas ja käyttää sen sijaan fossiilista hiilivoimaa.

Suomen valinta päästä ensin eroon fossiilisista ja vasta sen jälkeen ydinvoimasta on hänestä selvästi johdonmukaisempi ja parempi.

Sähkömarkkinoiden nykyisenkaltainen toimimattomuus huolestuttaa Lundmarkia. Sähkön tukkuhinta on puoliintunut lyhyessä ajassa, mutta alhainen tukkuhinta ei näy vähittäishinnoissa, kun veroja on nostettu ja siirtohinnoissa on nousupaineita toimitusvarmuusvaatimusten vuoksi.

Lääkkeeksi Lundmark tarjoaa odotetusti päästökaupan terävöittämistä, malliin saastuttaja maksakoon. Laitetaan hiilelle kunnon hinta, niin saadaan markkinoille kunnon kilpailua, hän sanoo.

Jätteiden käsittelystä digitalisaatioon

Ekokemin oston myötä Fortum siirtyi myös jätteiden käsittelybisnekseen. Pekka Lundmark näkee tällä saralla suuria mahdollisuuksia, kun kaupungistuminen jatkuu vinhaa vauhtia.

– Vuonna 2030 maailmassa on 40 megakaupunkia, siis sellaista kaupunkia, joissa on yli 10 miljoonaa asukasta. Niiden tuottama jäte tuplaantuu kymmenessä vuodessa, ja nämä kaupungit hukkuvat jätteisiin, ellei mitään tehdä.

Fortumin visiossa se tarkoittaa sitä, että jätteitä ei pelkästään polteta energiaksi, vaan myös jälleen käsitellään uusiokäyttöä varten.

Myös digitalisaatio on Fortumin vision avainsanoja. Lundmark täsmentää toteamalla, että vuonna 2030 maailmassa on 1000 miljardia sähkölaitetta kiinni internetissä.

– Kaikista näistä laitteista tulee aktiivinen osa sähköverkkoa, ja sillä on suuri vaikutus koko energiajärjestelmään.

Ja sitten sähköautot. Lundmark arvelee, että sähköautojen yleistymisessä mennään vielä muutama vuosi hiljaista aikaa, mutta sen jälkeen kun kaikki merkittävät autonvalmistajat tulevat markkinoille sähköautoilla, tahti alkaa tiivistyä. Vuonna 2040 maailman henkilöautoista 35 prosenttia ennustetaan kulkevan sähköllä.

– Autoissa käytettävän sähkön pitää tietysti olla päästöttömästi tuotettua, muutenhan tässä ei ole mitään ideaa.

Kuva: Energiateollisuus