Syöttötariffeilla tuetaan tuulivoimalla, metsähakkeella sekä biokaasulla ja puupolttoaineilla tuotetun sähkön markkinoille pääsyä. Viime vuonna syöttötariffeihin käytettiin 142 miljoonaa euroa. Tuulisähkön markkinoille pääsyä tuettiin noin 110 miljoonalla eurolla ja metsähakkeella tuotetun sähkön markkinoille pääsyä noin 30 miljoonalla eurolla.

Syöttötariffijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena oli lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa. Tuulivoiman osalta tavoitteeksi asetettiin 2500 megawatin kapasiteetti. Juha Sipilän hallitus kuitenkin lopetti syöttötariffijärjestelmän käytön sen hintaan kohdistuneen kritiikin seurauksena — kiintiöön ei oteta enää uusia hankkeita. Jos kaikki järjestelmään hyväksytyt hankkeet toteutuvat, saavutetaan sillä noin 2200 megawattia tuulivoimakapasiteettia Suomeen. Tällä hetkellä Sipilän hallitus pohtii syöttötariffijärjestelmän korvaavien tukijärjestelmien mahdollisuuksia.

Energiavirasto arvioi tänä vuonna maksettavien syöttötariffitukien nousevan 196 miljoonaan euroon. Tästä tuulivoiman osuudeksi arvioidaan noin 150 miljoonaa — suurin osa lopusta käytetään metsähakkeella tuotetun sähkön markkinoille pääsyn tukemiseen. Vuonna 2014 syöttötariffitukiin käytettiin noin 80 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 hieman yli 50 miljoonaa euroa.

Syöttötariffituella saavutetun päästövähenemän määräksi vuonna 2015 Energiavirasto on laskenut 1,4 miljoona tonnia hiilidioksidia. Näin saavutetun hiilidioksiditonnin hinnaksi muodostuu reilut sata euroa. Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä on kahdeksan euroa.

Syöttötariffeilla tuetut voimalaitokset tuottivat viime vuonna 3,4 terawattituntia sähköä. Energiaviraston arvion mukaan tuotannolla korvattiin sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Kuva: Scanstockphoto