Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi toteaa Suomen ja Ruotsin välisen tukkusähkön hintaeron kasvaneen aikaisemmasta.

Viime vuonna tukkusähkö maksoi Ruotsissa keskimäärin 20 euroa megawattitunnilta, mutta Suomessa samasta tavarasta joutui maksamaan keskimäärin 30 euroa megawattitunnilta. Yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomi erkani puolet ajasta omaksi hinta-alueekseen vuonna 2015. Asiantuntijoiden mielestä tukkusähkön hintaero maiden välillä on liian suuri ja Suomen viettämää aikaa omana hinta-alueenaan pidetään liian pitkänä. Sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta ilmiö on ongelma.

Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi ennustaa, että Suomen ja muiden pohjoismaiden välinen aluehintaero säilyy myös tulevaisuudessa. Viitteitä sen kutistumiseen ei ole näköpiirissä.

— Ruotsissa tukkusähkön hinta on peräti romahtanut, mikä vain kasvattaa Suomen ja Ruotsin välistä aluehintaeroa, Nurmi toteaa.

Ihannetapauksessa yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ei olisi erillisiä hinta-alueita lainkaan, vaan markkinat toimisivat koko ajan yhtenäisesti. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että tukkusähkö maksaisi jokaisessa markkina-alueen kolkassa saman verran. Näin puhdasoppista markkinoiden toimintaa ei todennäköisesti saavuteta koskaan.

Nykyiset maiden väliset hinta-alue-erot johtuvat puutteellisista siirtoyhteyksistä markkina-alueiden välillä. Taustalla voi olla myös rakenteellisia ongelmia. Esimerkiksi voimalaitoskeskittymä on syntynyt markkina-alueen pohjoiseen kolkkaan, vaikka sähkön kulutuskeskittymä on etelässä. Tämä on myös Suomen ja Ruotsin välinen ongelma: Suomessa on ajoittain runsasta kysyntää ja Ruotsissa olisi runsasta tarjontaa, mutta maiden välinen putki ei kykene välittämään sähköä niin paljon kuin suomalaiset olisivat sitä valmiita ostamaan.

— Tilanne voidaan korjata rakentamalla Suomen ja Ruotsin välille uusia siirtoyhteyksiä, Nurmi toteaa.

Katso kuinka Energiateollisuus ry:n sähkökauppajohtaja Pekka Salomaa kertoo, mistä hinta-alue-erot johtuvat ja miksi sähkön hinta vaihtelee pohjoismaisilla markkinoilla.

Energiaviraston laskelmien mukaan Suomen kantaverkkotoiminnasta ja rajajohdoista vastaava Fingrid Oyj keräsi viime vuonna pullonkaulamaksuina yli 90 miljoonaa euroa — vuonna 2014 niitä kerättiin noin 50 miljoonaa euroa. EU:n tekemien sähkömarkkinalinjausten mukaan pullonkaulamaksut on käytettävä investointeihin, jotka parantavat maiden välisiä siirtoyhteyksiä, eli vähentävät pullonkaulatilanteita.

— Pohjoiseen tarvittaisiin Suomen ja Ruotsin välille uusi siirtoyhteys. Tämä sujuvoittaisi maiden välistä sähkökauppaa. Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingridillä olisi haluja rakentaa uusi yhteys ja rahaakin sen rakentamiseen. Ruotsalainen kantaverkkoyhtiö suhtautuu asiaan kuitenkin nihkeästi, Nurmi toteaa.

Aihe onkin jo nostettu poliittiselle tasolle. Asiaa on käsitelty esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvostossa — tavoitteena on myös lisätä kansallisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistoimintaa. Pohjoismaisen kantaverkkotoiminnan tiivistämisestä on keskustelu koko 2000-luku. Esimerkiksi vuonna 2003 Fortumin silloinen toimitusjohtaja Mikael Lilius totesi, että tavoitteena pitää olla yhteispohjoismaisen kantaverkkoyhtiön perustaminen. Tällä tavalla toimintaa voisi tarkastella enemmän kokonaisuuden kannalta ja vähemmän kansallisista lähtökohdista.

Kotitaloussähkö halpeni hivenen

Suomalaisten kotitalouksien sähkölaskun loppusumma pieneni noin kolme prosenttia viime vuonna. Tämä ilmenee Energiaviraston tilastoista. Kerrostaloasukkaiden sähkön siirto kallistui puoli prosenttia ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan 1,2 prosenttia. Sähköverkkoihin tehtävät massiiviset toimitusvarmuusinvestoinnit — esimerkiksi ilmajohtoverkkojen korvaaminen maakaapeloinnilla — nostavat Energiaviraston arvion mukaan sähkönsiirtohintoja lähivuosina.

Suomalaisten kotitalouksien ostaman sähköenergian hinta laski viime vuonna noin seitsemän prosenttia. Sähkönmyynnin kilpailuttaminen tuotti hyötyjä vielä enemmän — esimerkiksi kahden vuoden toimitussopimuksen kilpailuttanut asiakas sai sähköenergiansa vuoden alussa noin 16 prosenttia edullisemmin kuin vuosi sitten. Pörssisähkön hinnanmuodostukseen perustuva sähkönhankinta kasvattaa suosiotaan myös kotitalouksien keskuudessa. Energiavirasto arvioi, että vajaat kymmenen prosenttia sähköstä hankitaan pörssisidonnaisilla sopimuksilla.

Suomessa kotitalouksien maksaman sähkön kokonaishinta (=sähköenergia, siirto ja verot) on edullinen muihin EU-maihin verrattuna — vanhojen Länsi-Euroopan maiden edullisinta ja ostovoimaan suhteutettuna EU-maiden edullisinta.

Vaikka tukkusähkö maksaa Ruotsissa selvästi vähemmän kuin Suomen hinta-alueella, on kotitaloussähkön kokonaishinta kuitenkin Suomessa halvempi kuin Ruotsissa. Eurostatin tilastojen mukaan sähkön kuluttajahinta oli Suomessa vuoden 2014 lopussa keskimäärin 15 senttiä kilowattitunnilta ja Ruotsissa noin 19 senttiä. Ruotsissa verojen osuus sähkön kokonaishinnassa on selvästi suurempi. Ruotsissa myös vihreiden sertifikaattien hankinnasta johtuvat kustannukset siirretään sähkön loppuhintaan.

Kuva: Energiavirasto