— Älyverkkotyöryhmä piti ohjenuoranaan kahta seikkaa. Asiakkaan on oltava aina keskiössä ja toiminnan täytyy tapahtua markkinaehtoisesti, sanoo Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

Vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriö kokosi energia-alan asiantuntijoista koostuvan älyverkkotyöryhmän. Viime syksynä työryhmä linjasi näkemyksensä tulevaisuuden älykkäistä sähköverkoista ja esitti toimia, joilla älyverkot auttavat asiakkaita osallistumaan sähkömarkkinoille ja vahvistamaan toimitusvarmuuden ylläpitoa.

— Näen työryhmän panoksen erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä. Nyt suunta on selvillä, ja käytännön kehitystyö eri tahoilla voi alkaa, toteaa työryhmään kuulunut Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

Heinimäen tehtäviin Energiateollisuus ry:ssä kuuluu energiayhtiöiden asiakkuuksiin liittyvä edunvalvonta sekä muun muassa sopimusehtoja, mittausta, tiedonvaihtoa ja taseselvitystä koskeva neuvonta, viestintä ja koulutus. Älyverkkotyöryhmän käsittelemien asioiden lisäksi energiayhtiöt kyselevät Heinimäeltä usein datahubiin ja Euroopan komission puhtaan energian pakettiin liittyviä asioita. 

— Teen monipuolista, kiintoisaa ja mielestäni merkityksellistä työtä. Minua motivoi energia-alan yritysten auttaminen ja toiminta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Energia-alalla haluan edistää erityisesti asiakaspalvelua ja erinomaisen asiakaskokemuksen luomista sekä tuoda näihin mukaan uudenlaista välittämisen ja viitseliäisyyden kulttuuria.                   

Voimainponnistus vasta alkua

Älyverkoissa vaihteleva sähkön tuotanto ja kulutus yhdistetään kustannustehokkaalla tavalla. Sähkön käyttäjän roolin vahvistaminen markkinoilla edistää kulutusjoustoa, mikä puolestaan tukee sähkön toimitusvarmuutta koko yhteiskunnassa.

Älykkään sähköjärjestelmän kehitystyön taustalla piilee paljon toimenpiteitä ja kunnianhimoisia tavoitteita. Niitä älyverkkotyöryhmä haarukoi oikein urakalla. 

— Työryhmällä oli kahden vuoden aikana 27 kokousta ja minulla saman verran oman taustaryhmäni kokouksia. Lisäksi osallistuin usean pienryhmän työskentelyyn, perehdyin 15 teettämäämme selvitykseen ja 59 kuultavana olleen asiantuntijan lausuntoihin, Heinimäki laskeskelee. 

Älyverkkotyöryhmä määritteli yhteisiä tavoitteita, joiden mukaan energia-alan organisaatiot jatkossa kehittävät toimintaansa. Heinimäki pitää saavutusta merkittävänä voimainponnistuksena — mutta vasta alkuna vielä suuremmalle työlle eli toteuttamiselle.

— Kaikki osapuolet ovat sitoutuneet kehityksen suuntaan. Onneksi saman pöydän ääreen saatiin viranomaisia ja virkamiehiä, energia-alan yrityksiä, organisaatioita ja tutkijoita sekä ennen kaikkea asiakkaiden edustajia. Se syvensi keskinäistä ymmärrystä.  

— Myös Euroopan komissio on kiitellyt työryhmän laaja-alaisuutta ja kehunut tehtyä työtä. Suomi kulkee tässäkin asiassa kehityksen kärjessä.

Asiakaslähtöisesti ja markkinaehtoisesti 

Älyverkkotyöryhmä piti ohjenuoranaan kahta seikkaa. Asiakkaan on oltava aina keskiössä ja toiminnan täytyy tapahtua markkinaehtoisesti. Tulevaisuudessa asiakas voi ostaa haluamansa palvelun valitsemaltaan sähkönmyyjältä tai muulta palveluntarjoajalta ja kaikki kulutusjoustoon liittyvät palvelut kehitetään markkinaehtoisen liiketoiminnan pohjalta.

— Mietimme joka asiassa, lisääkö se asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja edistääkö se asiakkaan asemaa. Emmekä halunneet säännellä mitään ratkaisuja, vaan luoda pelisääntöjä ja alustoja markkinaehtoista joustoa varten, Heinimäki painottaa.

Konkreettisia ehdotuksia kertyi 13 kappaletta. Yksi energia-alan yrityksiä eniten kiinnostavista ehdotuksista koskee seuraavan sukupolven älymittareiden ominaisuuksia ja kuormanohjausta.

— Päädyimme siihen, että asiakkaan kuormia voidaan edelleen ohjata myös mittareiden kautta. Jatkossa kuitenkin myyjä ja asiakas sopivat kuormien ohjauksista, jotka myyjä tosin tilaa verkonhaltijalta.  

Älyverkkotyöryhmä pohti myös muun muassa siirtymistä tehopohjaiseen sähkösiirron hinnoitteluun ja joustoon kannustavaan verkkovalvontamalliin. Lisäksi työryhmä haluaa helpottaa niin kiinteistön sisäisten, kiinteistön rajat ylittävien kuin hajautettujen energiayhteisöjen perustamista. Asiakkaiden on voitava maksimoida oman tuotannon hyöty.

Toisena uutena markkinatoimijana tunnistettiin aggregaattorit. Työryhmä määritteli myös niiden roolin — eli vastuut ja oikeudet — markkinoilla    

— Useat sähkönmyyjät toimivat jo nyt aggregaattoreina eli tarjoavat asiakkaille sähköntuotantoa ja kulutusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi keräävää joustopalvelua, Heinimäki muistuttaa.  

Helppoutta asiakkaiden arkeen

Osa älyverkkotyöryhmän linjaamista uudistuksista edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Yritysten osalta kehitystyö tarkoittaa ennen kaikkea investointeja uuteen tekniikkaan ja palveluiden kehittämistä.

Lähtökohta eteenpäin on oivallinen, sillä suomalaiset luottavat energiayhtiöiden insinööriosaamiseen. Jatkossa sen rinnalle täytyy tuoda uudenlaista asiakkaisiin keskittyvää osaamista, yhteistyöverkostoja, kokeilukulttuuria sekä järjestelmien ja liiketoimintaprosessien kehittämistä.

Vaikka Suomi ja suomalaiset energia-alan yritykset ovat jo pitkällä palveluidensa kehittämisessä, muutos vie vielä vuosia. Samalla tietojen hyödyntämisestä tulee yhä tärkeämpi osa energia-alan yritysten toimintaa. Heinimäki uskoo, että dataan perustuva osaaminen synnyttää jatkossa paljon uusia yhteistyökuvioita.

— Tulevaisuudessa energiayhtiöt myyvät yhä enemmän kokonaisuuksia, joissa energia muodostaa vain yhden osan. Muita osa-alueita ovat esimerkiksi kokonaiskustannusten hallinta, ympäristöarvot ja turvallisuus. Palvelujen uudet osa-alueet tuovat kentälle myös uudenlaisia toimijoita ja kumppanuussuhteita.

Asiakkaiden tarpeiden moninaistuminen heittää haasteen pienille energiayhtiöille. Luvassa lienee entistä enemmän esimerkiksi myyntitoimintojen ja kokonaispalveluiden yhdistymisiä. Toisaalta taas palvelujen uudistuminen mahdollistaa erikoistumisen.

Niin tai näin — palveluntarjoajien on autettava kuluttajaa valinnoissa. Osa kuluttajista arvostaa mahdollisuutta osallistua itse energianhallintaan, toiset toivovat valmista ja helppoa ratkaisua.

— Olennaista on selvittää, millaisia palveluja asiakkaat toivovat. Asiakkaille kannattaa kehittää palveluja, joilla voi myydä helppoutta heidän arkeensa, Heinimäki vinkkaa.

Viestintä ja neuvonta avainasemassa

Energiateollisuus ry ja Heinimäki painottavat, ettei älykästä energiajärjestelmää ole tarvetta edistää uusien tukien avulla. Lainsäädännön puolestaan pitää luoda selkeät roolit keskeisille toimijoille, kohdella tasapuolisesti kaikkia osapuolia ja mahdollistaa energiajärjestelmien integraatioita.

— Tarvitsemme kykyä nähdä kokonaisuuksia ja vaikutusten laajamittaista arviointia. Osaoptimoinnista tai vain joitakin ratkaisuja suosivista tuista ei ole hyötyä. On kiintoisaa nähdä, kuinka älyverkkotyöryhmän ehdotukset näkyvät seuraavissa eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeisessä ajassa, Heinimäki toteaa.

Energiamarkkinoiden murroksessa kuluttajat tarvitsevat tietoa siitä, mikä muuttuu ja miksi. Se auttaa heitä ymmärtämään ja hyväksymään muutokset. Tulevaisuudessa tarvitaankin entistä enemmän sekä viranomaisten että yritysten viestintää.  

— Asiakkaat haluavat toimia oikein, mutta eivät aina tiedä, mikä on oikea tapa toimia. Siksi energiayhtiöiden kannattaa kertoa, mitä mahdollisuuksia ne asiakkailleen tarjoavat.

Heinimäki uskoo myös puolueettoman neuvonnan roolin kasvavan. Vasta tiedon perusteella kuluttajat voivat kunnolla verrata tarjottuja palveluita.

teksti Vesa Ville Mattila / kuvat Olli Häkämies