Sähköä käytettiin Ruotsissa viime vuonna 140 TWh, mikä on 4 TWh enemmän kuin vuonna 2015. Käytön kasvu haukkasi palasen muun muassa sähkönviennistä, joka supistui edellisvuoden ennätystasolta 47 prosenttia asettuen normaalimmalle tasolleen, noin 12 TWh:iin.

Vesi ja tuuli alas – ydin ylös

Ruotsissa tuotettiin viime vuonna sähköä 152 TWh, mikä on 7 TWh vähemmän kuin vuonna 2015. Pudotusta selittää eniten vesivoimatuotannon lähes 18 prosentin lasku - 74:stä 61 TWh:iin, mikä johtui pienentyneestä sadannasta. Keskimääräinen vuotuinen vesivoimatuotanto Ruotsissa on 65 TWh.

Myös tuulivoimatuotanto pieneni sääolosuhteiden vuoksi, kun tuulisuutta oli edellisvuotta vähemmän. Laskua tuli suunnilleen 1 TWh:n verran, eli prosenteissa 6. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Ruotsin tuulivoimatuotanto pieneni sitten vuoden 2000.

Tuulivoimaa rakennettiinkin edellisvuotta vähemmän, kuten oli käynyt myös vuonna 2015. Energiföretagen Sverigen toimitusjohtaja Pernilla Winnhed pitää alhaisia sähkönhintoja syynä laimeaan tuulivoimarakentamiseen.

– Tuulivoimarakentamista ovat hidastaneet myös sähkösertifikaattien hyvin matalat hinnat. Ruotsilla on lisäksi sähköylijäämää, ja markkinahinnat viestittävät selvästi, että investointeja uuteen sähköntuotantoon ei juuri nyt tarvita, Winnhed jatkaa.

Päinvastoin kuin vesi- ja tuulivoima sääriippuvaisista energialähteistä aurinkosähkö porskutti eteenpäin. Sen tuotanto lähes tuplaantui 0,2 TWh:iin.

Ydinvoimatuotannossa kirjattiin noin 11 prosentin kasvu, kokonaistuotanto ylsi 60,5 TWh:iin. Ydinvoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta oli 40 prosenttia – miltei yhtä suuri kuin vesivoimalla. Myös muulla lämpövoimalla tuotettiin edellisvuotta enemmän sähköä, noin 14 TWh.

Markkinahinnat alhaalla

Keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli vuonna 2016 noin 2,7 senttiä/kWh. Se on noin 0,6 senttiä korkeampi kuin vuonna 2015, jolloin hyvä vesitilanne painoi systeemihinnan alimmilleen sitten vuoden 2000. Vuotta 2015 lukuun ottamatta viime vuoden hintanoteeraus on kuitenkin alhaisin sitten vuoden 2002.

Vuoden 2016 hintavaihtelut olivat hieman suurempia kuin vuoden 2015, mikä johtui ennen kaikkea tammikuun kylmästä viikosta. Heikompi vesitilanne johti taas siihen, että kesällä hinnat eivät laskeneet niin paljon kuin normaalisti tekevät.

Energiföretagen Sverige korostaa, että huonontuneesta vesitilanteesta huolimatta pohjoismainen hintataso pysyi vuonna 2016 alhaisempana kuin sähkön markkinahinnat Saksassa.

Keskimääräinen markkinahinta oli Saksassa viime vuonna lähes 3 senttiä/kWh. Suuren tuuli- ja aurinkosähköosuuden vuoksi hintavaihtelut ovat Saksassa myös huomattavasti suurempia. Korkein tuntihinta oli vuonna 2016 runsaat 10 senttiä/kWh ja alhaisin negatiivinen hinta noin -13 senttiä/kWh.

Kuva: Scanstockphoto