Turpeen verotus — näin eduskuntavaaliehdokkaat vastasivat.

Kaukolämmön tuotantoon käytettävästä turpeesta maksetaan energiaveroja kolme euroa megawattitunnilta. Vuosittain energiayhtiöiden maksama yhteenlaskettu veropotti vaihtelee 20 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon. Bioenergia ry:n teettämässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä turpeen energiaverosta.

Aula Research Oy:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 359 ehdokasta. Vastaajista 12 prosenttia poistaisi turpeen energiaveron kokonaan. 17 prosenttia vastaajista taas palauttaisi veron vuoden 2018 tasolle, eli laskisi veroa reilulla kolmanneksella. 22 prosenttia vastaajista pitäisi veron ennallaan, mutta yhtä suuri joukko olisi valmis nostamaan veroa.

12 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan halua tehdä muutoksia turpeen verokohteluun ennen kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö Suomessa on lopetettu. Melko suuri joukko — 15 prosenttia vastaajista — ei osannut ottaa kantaa turpeen verokohteluun.

Turveveroa ei tarvita

Bioenergia ry:n mielestä erillistä turveveroa ei tarvita, koska turpeen energiakäyttö on jo päästökaupan piirissä. Tämä tarkoittaa sitä, että turvetta polttavien yhtiöiden on ostettava päästöoikeuksia, koska turpeen polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä samalla tavalla kuin kivihiili, maakaasu ja öljy. Päästökaupan ohjausvaikutuksen siis pitäisi riittää. Bioenergia ry muistuttaa, että tällä hetkellä päästökaupan ohjausvaikutus on nelinkertainen turveveroon verrattuna.

Päästöoikeuksien hinta on jo pitkään ollut nousujohteinen. Päästöoikeus — eli lupa päästää yksi tonni hiilidioksidia ilmaan — maksaa tällä hetkellä noin 25 euroa, kun alimmillaan päästöoikeuden saattoi saada alle viidellä eurolla. Tilanne on muuttunut talouden noususuhdanteen aikana.

Päästökaupan kyky ohjata päästövähennyksiä markkinaehtoisesti ehdittiin asettaa jo monta kertaa kyseenalaiseksi. Monen päästöttömän energiantuotantomuodon tai tekniikan kilpailukyky perustuukin korkeaan päästöoikeuden hintaan. Näistä syistä EU-komissio on korjaustoimillaan myös pyrkinyt vahvistamaan päästökaupan asemaa. Markkinoilta on esimerkiksi vähennetty kaupankäynnin kohteena olevien päästöoikeuksien määrää, jotta niukkuus nostaisi päästöoikeuksien hintaa. Kun päästökauppa toimii täydellä teholla, ajautuu mikä tahansa ei-toivottuja hiilidioksidipäästöjä aiheuttava energiantuotantomuoto lopulta marginaaliin ja markkinoilta.

Turvevero ei kuulu EU:n energiaverodirektiivin piiriin. Paikallisesti, alueellisesti ja vain harvoissa jäsenmaissa käytettävät polttoaineet jätettiin aikoinaan EU:n energiaverodirektiivin ulkopuolelle. EU-maista turvetta käytetään vain Suomessa, Ruotsissa ja Irlannissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jäsenmaat saavat itse päättää turpeen verottamisesta tai sen käytön tukemisesta. Esimerkiksi Ruotsissa turvetta ei verota. Suomessa turpeen verottaminen on puhtaasti kansallinen päätös.

teksti Petri Sallinen