Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Saara-Sofia Sirén jätti perjantaina kirjallisen kysymyksen turvetuotannon tukemisesta. Sirén penää vastauksia kysymyksiin turvetuotannon tukien ja ilmastotavoitteiden ristiriidasta sekä turvealan mainoskampanjan mahdollisesta välillisestä rahoittamisesta.

— Turpeen polttamisen tiedetään olevan ympäristövaikutuksiltaan monihaitallinen energiamuoto. Turpeen poltolla on negatiivisia vaikutuksia sekä ilmastolle että vesistöille. Siksi on aiheellista kysyä, onko turvetuotannon tukeminen kestävää politiikkaa, Sirén huomauttaa.

Sirénin mielestä turvetuotannon vaikutukset ympäristölle ovat kestämättömällä pohjalla. Turpeennostoalueiden yli- ja ohijuoksutukset alapuolisiin vesistöihin ovat luonnonolosuhteiden vuoksi usein vääjäämättömiä. Turpeen polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt taas ovat suurempia kuin kivihiilellä. Turpeen energiasisältö on myös kivihiiltä heikompi.

— Tutkijoiden mukaan maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa esimerkiksi kokonaan kivihiilestä luopumista vuoteen 2025 mennessä. Turpeen polttamista tulisi tarkastella yhtä lailla energiamuotona, josta on päästävä eroon. Suomen energia- ja ilmastostrategia sai syksyn 2016 aikana runsaasti kritiikkiä siitä, että kivihiiltä ryhdytään korvaamaan turpeen polttamisella, Sirén toteaa.

Sirén paheksuu Bioenergia ry:n parhaillaan käynnissä olevaa massiivista mainoskampanjaa turvetuotannon lisäämiseksi. Kampanjassa annetaan ymmärtää, että turvetta polttamalla ratkaistaan Suomen kestävyysvaje.

— Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin on ristiriidassa sen kanssa, että turvetta voitaisiin ajatella kansallisena kultakaivoksena. Mikäli valtiontukea kanavoituu edes välillisesti tällaisen humpuuki-kampanjan rahoitukseen, vie se uskottavuuden koko tukijärjestelmältä, sanoo Sirén.

Kuva Lehtikuva Oy