— Huoltovarmuuden kannalta energiantuotanto Suomessa ei voi perustua laajamittaiseen puun tuontiin, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen energia-asiantuntija Pia Oesch.

— Turpeen energiakäytölle asetettu ylimääräinen vero tai käyttökielto johtaisivat vain puunkäytön voimakkaaseen kasvuun, mikä lisää huoltovarmuusriskejä. Siksi olisi viisainta antaa turpeen käytön hiipua markkinaehtoisesti.

Oeschin mielestä turvetuotantoa ja siihen liittyvää osaamista ei kuitenkaan pidä tyystin lopettaa.

— Turpeen käytön teknistä osaamista pitäisi ylläpitää siltä varalta, jos energiaraaka-aineiden tai energian tuonnissa tapahtuisi häiriöitä.

Oesch osallistui jäsenenä Työ- ja elinkeinoministeriön laajapohjaisen turvetyöryhmän työskentelyyn. Työryhmässä Oesch nosti esille turpeen merkityksen Suomen huoltovarmuuden kannalta. Työryhmän odotetaan jättävän lausuntonsa ensi keväänä.

Huoltovarmuuskeskuksessa turpeen käytön arvioidaan vähenevän nykyisestä kahdella kolmasosalla tämän vuosikymmenen aikana — nykyisin käytössä olevien ohjauskeinojen avulla. Samalla vanhimmat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset katoavat markkinoilta. Niiden tilalle rakennetaan pelkkää kaukolämpöä tuottavia laitoksia.

— Jos energiaturpeen käytöstä säilyisi yksi kolmasosa, riittäisi määrä todennäköisesti säilyttämään myös kaupallisen turveteollisuuden. Samalla tämä mahdollistaisi kriisiaikoina turvautumisen kotimaiseen ja helposti varastoitavaan polttoaineeseen, Oesch huomauttaa.

Puuenergian herkkä asema

Tärkein turvetta energiatuotannossa korvaava polttoaine on puu.

— Suomalainen energiantuotanto ei voi kuitenkaan perustua laajamittaisesti tuontipuun käyttöön. Lähialueilta saatavalla Baltian tuontipuulla on jo kysyntää Euroopan maksukykyisillä markkinoilla, Oesch toteaa.

Samalla on käynnistynyt yhteiskunnallinen keskustelu suomalaisen puun käytöstä. Miten suomalaista puuta pitäisi käyttää, riittääkö sitä puunjalostusteollisuudelle ja mitä tapahtuu Suomen hiilinieluille.

— Toivottavasti ei ajauduta huoltovarmuuden näkökulmasta niin onnettomaan tilanteeseen, että turpeen energiakäyttö on lopetettu ja samalla metsäenergian käyttöä rajoitetaan hiilinielusyistä, Oesch toteaa.

Kaukolämpölaitoksissa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa käytetty puupolttoaine on metsätalouden ja metsäteollisuuden sivutuotetta — jätemateriaalia.

— Jos Suomen metsäteollisuustuotteiden kysyntä hiipuisi maailmanmarkkinoilla jostain odottamattomasta syystä, vähenee myös metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä. Samalla supistuu energiateollisuuden polttoaineiden tarjonta.

Oeschin mielestä tämäkin korostaa turpeen asemaa kotimaisena huoltovarmuuspolttoaineena.

teksti Markku Niskanen / kuva Pekka Hannila