Asfaltilla pinnoitettu maantie kerää kesällä suuren määrän lämpöä — miten sen saisi hyötykäyttöön?

Vaasan Energia Instituutin RE Form –projektissa tutkittiin, miten tuuliturbiineille löytyisi parhaat mahdolliset sijoituspaikat. Hankkeessa kehitetty arviointimenetelmä ottaa alueen tuuliolosuhteiden lisäksi huomioon mm. metsien sijainnin. Tutkimusprojektissa syntyi myös tuulimittaustietokanta, johon on yhdistetty tuuleen ja sääolosuhteisiin liittyviä tietoja. Tietokantaa voidaan käyttää tuulimallien lähtöarvojen tarkentamiseen.

— Tämäntapaiset uudet menetelmät eivät ole kuitenkaan vielä finanssilaitosten hyväksymiä, joten niiden tuottaman tiedon avulla ei voi perustella tuulivoimaprojektien kannattavuutta, kertoo tutkimusjohtaja Kristian Blomqvist.

Asfalttipinta varastoi lämpöä

Kesällä aurinko lämmittää maantien asfalttipinnan polttavan kuumaksi. Mitä tiepinnoitteeseen varastoituneelle lämmölle tapahtuu yöllä tai talven tullessa? Vaasassa tutkittiin myös asfalttipinnoitteeseen varastoituneen lämmön hyötykäyttöä. Asfalttipinnan alle rakennettiin mittauskenttä, joka ulottuu kymmenen metrin syvyyteen. Mittauksen aloitettiin tämän vuoden huhtikuussa. Mittauksia seurataan pitkäaikaisella seurantajaksolla.

— Kesällä mittasimme puolen metrin syvyydessä jopa 26 asteen lämpötiloja ja 20 senttimetrin syvyydessä lämpötila on pysynyt 15 asteen yläpuolella toukokuusta syyskuuhun, kertoo tutkija Anne Mäkiranta.

— Nyt selvitämme voisiko tällaisen ”kausienergian” varastoida esimerkiksi kalliokaivoon tai vesivarastoon. Säilömisen kustannukset ja lämmön pysyvyys varastossa ratkaisevat menetelmän kannattavuuden.

Kuva: Scanstockphoto