19.06.2018, kello 12.58

Markkinaehtoisuus vahvistuu?

Tuulisähkön määrä viisinkertaiseksi

Tuulivoima-ala tavoittelee 30 prosentin viipaletta suomalaisesta sähköntuotantokakusta. Tavoitteen toteutuminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin yli 20 miljardin euron investointeja.

Suomalaisen tuulisähkön määrä voidaan viisinkertaistaa suhteellisen helposti vuoteen 2030 mennessä, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistys tuoreessa visiossaan. Tavoite saavutetaan, kunhan markkinaehtoista rakentamista edistetään.

Täysin markkinaehtoisin toimin tavoite ei kuitenkaan näytä toteutuvan: valtion rahoitukseen perustuvaa tuotantotukijärjestelmää tarvitaan työntöapuna ainakin jonkin verran myös tulevaisuudessa. Työntöavun tarve riippuu kuitenkin sähkön hintakehityksestä ja tuulivoiman tuotantokustannusten kehittymisestä.

Visio ennustaa tuulivoiman tuotantokustannusten laskevan aina vuoteen 2040 asti. Tällä hetkellä maatuulivoiman tuotantokustannus on hieman yli 40 euroa megawattitunnilta ja merituulivoiman vähän alle 70 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi — tänä vuonna sähkön markkinahinta Suomessa on ollut keskimäärin 40—50 euroa megawattitunnilta. 

Päästökaupan mallilla on väliä

Tuulisähkön ja muunkinlaisen uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kilpailukykyyn vaikuttavat sähkömarkkinoiden ja Euroopan unionin päästökaupan tapahtumat. Mitä korkeampi päästöoikeuden hinta on, sitä kalliimpaa on fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Tämä vahvistaa tuulisähkön kilpailukykyä.

Päästökaupan remontoimisen tarve on huomattu Euroopan unionissa. Monta kauppajärjestelmää parantavaa päätöstä on jo tehty. Esimerkiksi seuraavien neljän vuoden aikana markkinoilta imuroidaan kolme miljardia päästöoikeutta varastoon. Eikä tässä vielä kaikki. Vuonna 2024 mitätöidään yhteensä 2,5 miljardia päästöoikeutta.

Näiden toimien lisäksi päästöoikeusmarkkinoille ei tulevaisuudessa lasketa enää uusia päästöoikeuksia yhtä löyhäkätisesti kuin tähän asti. Päästöoikeusmarkkinoille räätälöidyn niukkuuden odotetaan kääntävän päästöoikeuksien hinnan nousuun.

Sama päästökaupan justeeraamisen tarve on kirjattu myös Tuulivoimayhdistyksen visioon. Visio ehdottaa päästökauppajärjestelmää korjattavaksi tavalla, joka nostaisi päästöoikeuksien hintaa. Nähtäväksi jää, riittävätkö Euroopan unionin jo tekemät korjausliikkeet vai tarvitaanko vielä jotain muuta.

Markkinaehtoiset investoinnit tulevat

Tuulivoimayhdistyksen visio on varovaisen markkinaehtoinen. Tämä enteilee pitkällä aikavälillä julkisen tuen tarpeen hiipumista, vaikka vielä siitä ei olla valmiita sanomaan ääneen. Ensimmäinen puhtaasti markkinaehtoinen tuulivoimainvestointi on kuitenkin jo käynnistymässä Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kohde rakennetaan kokonaan ilman julkista tukea.

Visio pohtii myös erilaisten uusien markkinaehtoisten keinojen vaikutuksia alan investointihalukkuuteen. Tällaisia voisivat olla pitkäaikaisiin sähköntoimitussopimuksiin perustuvat investointihankkeet — Power Purchase Agreement (PPA) -järjestelyt. Tämä tarkoittaa sitä, että jo alkumetreillä uuden laitoksen koko tuotanto tai merkittävä osa tuotannosta myydään jollekin sähkönkäyttäjälle pitkäaikaisella kiinteähintaisella sopimuksella. Aurinkovoimainvestoinneissa malli on jo käytössä Suomessa.

Miljardi-investointeja tiedossa?

Mikäli Suomessa on tarkoitus tuottaa 30 terawattituntia tuulisähköä vuonna 2030, tarvitaan uusien laitosten rakentamiseen yli 20 miljardia euroa rahaa. Jos Tuulivoimayhdistyksen visio toteutuu, tuotettaisiin tuulivoimalla lähes kolmannes suomalaisesta sähköstä. Vielä viime vuonna suomalaiset tuulivoimalaitokset jauhoivat sähköä noin kuusi terawattituntia.

Tuulivoimalaitosten määrän reipas kasvu työllistäisi entistä enemmän tuulivoima-alan ammattilaisia. Vision mukaan alan työllistävä vaikutus olisi jopa 17 000 henkilötyövuotta — yli kolme kertaa enemmän kuin nykyisin.

Samalla tuulivoimakuntien kiinteistöverotulot nousisivat 50 miljoonaan euroon vuodessa. Tällä hetkellä tuulivoimalaitosten omistajat maksavat kiinteistöveroa vuosittain noin neljä miljoonaa euroa. Viime vuonna voimalaitosten omistajat maksoivat yhteensä 68 miljoonaa euro kiinteistöveroa.

Miten käy hiilidioksidipäästöjen?

Suomalainen sähköntuotanto aiheutti viime vuonna hieman yli viisi miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvan energian ja tuulivoiman käytön lisääminen vähentää sähköntuotannon päästöjä, mikäli uusiutuva energia syrjäyttää päästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja.

Tuulivoimayhdistyksen visio ennustaa näin tapahtuvan. Mikäli uudet tuulivoimainvestoinnit toteutuvat vision maalailemalla tavalla, vältetään vuosittain noin 9–18 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästä. Visio olettanee tuulisähkön syrjäyttävän markkinoilta päästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja — ehkä myös liikenteen sähköistyminen lisää päästöttömän sähkön kysyntää.

Kainalossa

Uusiutuvat säilyvät keskiössä

Uusiutuva energia säilyy suomalaisen ja eurooppalaisen energiapolitiikan keskiössä pitkään. Sen asema päinvastoin vahvistuu entisestään. Suomen Tuulivoimayhdistyksen tuore tulevaisuudenvisio muistuttaa taustalla vaikuttavista Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksista, Euroopan unionin energiapoliittisista linjauksista ja Suomen kansallisista tavoitteista.

Suomi on päättänyt nostaa uusiutuvan energian osuuden 50 prosenttiin 2020-luvulla. Lisäksi öljyn käyttö puolitetaan ja kivihiilen käyttö energiantuotannossa lopetetaan. Kaikki tämä antaa tilaa tuulivoiman kaltaisille sähköntuotantomuodoille.

Kunnianhimoisten energiapoliittisten tavoitteiden lisäksi on kuitenkin kehitettävä myös kunnianhimoisia käytännön toimia. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mielestä esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisten tukien käytöstä voitaisiin luopua. Ympäristön kannalta haitallinen tuki voi olla mm. päästöjä aiheuttavien energiaraaka-aineiden asemaa parantavat verotuet — tai päästöjä aiheuttavien polttoaineiden verottamatta jättäminen.

Liikenteen ja asumisen sähköistäminen taas lisäävät energiatehokkuutta ja antavat mahdollisuuksia uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle. Parhaimmillaan sähkön kysynnän kasvu nostaa sähkön markkinahintaa ja parantaa tuulivoiman kilpailukykyä markkinoilla.

Kysyntäjoustojärjestelmien läpimurto ja tuotteistaminen taas vahvistavat ennakoimattomasti sään mukaan vaihtelevan tuulivoiman asemaa. Samalla tavalla vaikuttaa sähkön varastointitekniikoiden kehittäminen ja yleistyminen.

teksti Petri Sallinen / kuva Raine Laaksonen

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit