Mervento Oy:n suunnittelema ja rakentama tuuliturbiini oli aikanaan markkinoiden suurin — roottorin halkaisija oli 118 metriä.

Vaasalainen tuuliturbiinivalmistaja Mervento Oy:n jätti lokakuun alussa konkurssihakemuksen. Samalla hautautuivat lopullisesti viimeisetkin toiveet saada markkinoille Suomessa suunniteltu ja valmistettu tuuliturbiini.

Useita kotimaassa valmistettuja tuuliturbiineita markkinoille toimittaneen WinWinD:n ja samankaltaisen kohtalon kokeneen Merventon esimerkit tuskin innostavat enää uusia kotimaisia yrittäjiä lähtemään tuuliseen turbiiniliiketoimintaan. Tämän vahvistaa myös Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

— Tuuliturbiinimarkkinat ovat tällä hetkellä niin kilpailtuja, että suuren kehitystyön aloitaminen tuntuisi epätodennäköiseltä. Rahoittajat vaativat voimalaitostoimittajalta pitkän ”track-recordin” taatakseen esimerkiksi voimalaitosten varaosien saatavuuden.

— Nykyisessä markkinatilanteessa uuden toimijan olisi äärettömän vaikeaa päästä samalle viivalle kilpailussa kymmeniä vuosia markkinoilla jo olleiden toimijoiden kanssa.

Mervento Oy:n entinen toimitusjohtaja Jarmo Saaranenkaan ei tähän enää usko.

— Suomessa on kyllä erinomaiset mahdollisuudet saada esimerkiksi Tekesiltä tuotekehitystukea ja lainaa. Tästä ei kuitenkaan ole apua, mikäli kohtalonamme on jäädä kuolemanlaaksoon, Saaranen huomauttaa.

Vuonna 2000 Oulussa perustettu ja kolme vuotta myöhemmin konkurssiin ajautunut WinWinD taas ilmaantui kotimaan markkinoille liian aikaisin — vienti ulkomaille sen sijaan veti mukavasti. Yhtiön tuuliturbiineiden riesana oli alkuvaiheessa sen verran suuria teknisiä ongelmia, että kotimaiset tuulivoimarakentamista suunnittelevat asiakkaat suhtautuivat varauksella uuteen start up -yritykseen.

Saarasen mukaan start up -vaiheeseen jääminen sinetöi myös Merenton kohtalon. Yritys neuvotteli alusta alkaen suurista toimituksista, mutta potentiaalisilla ostajilla ei kuitenkaan ollut aikaa odotella start upin kunnollista käynnistymistä.

— Kun tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön, oli sen sisälle leivottu vuoden 2015 loppuun asti ulottuva korotettu tuki. Tällä haluttiin kiihdyttää tuulivoiman rakentamista. Moni tuulivoimarakentaja halusi saada korotetun tuen käyttöönsä, jonka lisäksi hitaasti etenevä rakennuslupamenettely pakotti kiirehtimään aikatauluja — siksi suomalaisilla asiakkailla ei ollut aikaa odottaa turbiiniemme valmistumista. Tätä eivät lainlaatijat emmekä me itsekään osanneet silloin nähdä.

— Sitä paitsi pääomasijoittajat vierastavat alkuvaiheen yrityksiä varsikinkin, jos mukana on hardwarea. Pääomasijoittajat haluavat skaalautuvaa softaa ja nopeita voittoja, Saaranen huomauttaa.

Tanskalainen pärjää — suomalainen ei

Merventon ja WinWinD:n vaiheet eroavat toisistaan siinä, että jälkimmäinen sai rahoituksen turbiinen valmistuksen aloittamisen jälkeen järjestymään, mutta Mervento ei saanut. Yhteistä yhtiöille taas on se, että tuulivoimalaitosrakentamista suunnittelevat energiayhtiöt valitsivat laitetoimittajiksi jo pitkään toimineita valmistajia — kaupankäynnissä odotetaan myös runsaasti referenssikohteita, joita aloittelevilla valmistajilla ei ole.

Tuuliturbiinivalmistajan on myös kyettävä toimittamaan varaosia vielä vuosia sen jälkeen, kun voialaitos on valmistunut. Varmimmin takuista pystyvät vastaamaan pitkään toimineet yritykset, joilla on markkinoilla vakaa asemaa. Näitä ehtoja ei kumpikaan suomalainen yritys pystynyt asiakkaiden mielestä tarpeeksi hyvin täyttämään.

Mervento ei saanut järjestettyä starp upin jälkeen rahoitusta kasvulleen. Siksi se yritti saada rahoituksen kuntoon lisenssikaupan avulla. Saarasen mukaan tämä oili varasuunnitelma. Yksi tuotantolisenssikauppa ehdittiin jo allekirjoittaa, mutta rahoitus jäi myös silloin puuttumaan.

— Mikäli olisimme saaneet rahoituksen järjestettyä, olisimme toimittaneet teknologian turbiinien valmistamiseen ja kertoneet lisenssivalmistajalle liiketoiminnan pääprosessit. Meillä oli myös muutama aiesopimus, mutta niitä ei valitettavasti saatu koskaan maaliin.

Suomaiset tuuliturbiinivalmistajat eivät alalla pärjää, mutta tanskalaiset menestyvät. Vaikka Suomi ja Tanska eivät kumpikaan ole halvan työvoiman maita, valitaan useinmiten sisämaan olosuhteisiin suunnitellun tuuliturbiinin toimittajaksi tanskalainen Vestas Wind Systems.

Saarasen mielestä tähän on selvä selitys.

— Vestas on alan suurena toimijana vertikaalisesti integroitunut yhtiö, joka toimii kaikilla mantereilla. He aloittivat jo kymmeniä vuosia sitten, ja yhtiö on päässyt nykyiseen asemaansa markkinoiden kasvun myötä.

Anni Mikkosen mukaan saksalaiset ja tanskalaiset ehtivät rakentaa tuulivoimalaitoksia valtavat määrät jo ennen kuin Suomessa oli kunnolla ehditty edes aloittaa toimintaa. Siksi saksalaisilla ja tanskalaisilla tuuliturbiinivalmistajilla on valtavat referenssilistat ja laaja kokemus.

— Rahoittajien silmissä he ovat luotettavampia toimijoita kuin uusi yritys, joka tulee pieneltä markkina-alueelta.

Saarasen mielestä Merventon kehittämä 3.6-118-mallimerkinnän saanut turbiini oli tekniikaltaan parempi kuin Vestaksen valmistamat mallit. Vaasan Sundomiin rakentama 3.6 –pilotti jäi ainoaksi yrityksen valmistamaksi turbiiniksi. Se on tällä hetkellä Merento Oy:n konkurssipesän omistaman Wasa Wind Oy:n hallinnassa. Myös Wasa Wind jätti konkurssihakemuksen samoihin aikoihin kuin emoyhtiö.

— Asiantuntijat antoivat erinomaista palautetta turbiinistamme. Esimerkiksi kymmeniä vuosia alalla ollut tanskalainen huoltoinsinööri sanoi turbiinin olevan paras näkemänsä. Turbiinissamme on roottori, jonka halkaisija on 118 metriä. Valmistuessaan vuonna 2012 se oli markkinoiden suurin. Tosin nykyisin monilla valmistajilla on jo 130–140 metrin halkaisijalla varustettuja turbiineita, Saaranen kertoo.

— Jos olisimme saaneet valmistuksen käyntiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, olisi meillä nyt markkinoiden suurimmat ja parhaimmat turbiinit.

TAUSTAA 

Tekninen kehitys huimaa

 Tuulivoimalaitosten tekninen kehtitys on ollut tällä vuosikymmenellä äärimmäisen nopeaa, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Uudet ideat ja hyväksi havaitut teknologiaratkaisut on ollut pakko saada markkinoille todella nopeasti — muuten uudet tuotteet ovat vanhentuneet käsiin. WinWindD onnistui tässä, Mervento ei onnistunut — tosin WinWinD aloitti paljon aikaisemmin. Vuonna 2009 WinWinD.n markkinaosuus Suomessa oli peräti 42 prosenttia.

— Täytyy kuitenkin muistaa, että vuonna 2009 Suomen tuulivoimamarkkinat olivat älyttömän pienet. Laskujeni mukana WinWinD ehti toimittaa Suomeen 28 tuulivoimalaitosta, eli 42 prosentin markkinaosuus oli tuollon melko helppo saavuttaa — riitti, että muutama energiayhtiö luotti WinWinD:hen, Mikkonen huomauttaa.

WinWinD ei tästä enää kasvanut. Kaikki odottivat, että tuulivoimarakentaminen olisi käynnitynyt voimakkaana vuodien 2009–2010 aikana, mutta toisin kävi. Hallinnolliset esteet ja rakennuslupaprosessien hitaus siirtivät aloittamista useita vuosia edemmäksi. Puolustusvoimien kanssa taas jouduttiin hakemaan ratkaisua tuulivoimalaitosten ja tutkien yhteensovittamisesta vuoden 2009 keväästä lähtien. Tähänkin kului useampi vuosi.

Suomessa tuulivoimarakentaminen käynnistyi vauhdilla vasta vuonna 2012. Tuolloin kilpailu tuuliturbiinien valmistajien kesken oli jo armotonta.

— Kilpailun kiristymisen lisäksi WinWinD:llä oli vuonna 2012 havaittavissa jo taloudellisia ongelmia, mikä heikensi sen mahdollisuuksi osallistua turbiinivalmistajien väliseen kisaan, Mikkonen muistelee.

Jarmo Saarinen toivoo, että joku ostaisi Mervento Oy:n konkurssipesän, palkkaisi takaisin henkilökunnan ja rahoittaisi uuden alun. Tosin hän ei tähän enää usko.

— Suomalainen insinööri pystyy kuitenkin kehittämään erinomaisia tuotteita. Tosin Tauno Matomäen aikoinaan tokaisema ”Suomessa ei hevosta pienempää laitetta osata tehdä” on kääntynyt nyt muotoon ”Suomessa ei hevosta suurempaa laitetta haluta tehdä”, Saaranen toteaa.

teksti Jari Hakala