19.02.2016, kello 13.18
Luhangassa tutkittiin suhtautumista ennen ja jälkeen rakentamisen
Tuulivoima-asenteet muuttuivat
Asukkaiden tuulivoima-asenteissa tapahtui selvä muutos positiiviseen suuntaan tuulivoimalaitoksen valmistumisen jälkeen. Luhangan kunnan alueella tutkittiin tuulivoima-asenteita ennen ja jälkeen laitoksen rakentamisen.
Luhangan kunnan asukkaat suhtautuivat tuulivoimalaitoksen rakentamiseen melko positiivisesti jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Laitoksen valmistumisen jälkeen toteutettu mielipidemittaus kuitenkin osoitti asenteiden kääntyneen entistä positiivisemmiksi. Etenkin suhtautumisessa tuulivoimalaitoksen luontovaikutuksiin näkyi selkeä muutos: myönteisesti luontovaikutuksiin suhtautuvien prosenttiosuus kasvoi 26 prosentilla tuulivoima-alueen rakentamisen jälkeen. Jyväskylän yliopiston pro gradu –tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksena.
Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin ennen tuulipuiston rakentamista ja toinen vaihe viisi kuukautta rakentamisen jälkeen. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden asenteet sekä tuulivoimaa kohtaan energiantuotantomuotona että tuulivoiman luontovaikutuksiin oli tilastollisesti muuttunut merkittävällä tavalla positiiviseen suuntaan.
Jälkimmäisessä kyselyssä vastaajista 87 prosenttia suhtautui tuulivoimaan energiantuotantomuotona positiivisesti. Suurin mielipiteen muutos tapahtui kuitenkin suhtautumisessa tuulivoiman luontovaikutuksiin. Myönteisesti luontovaikutuksiin suhtautuvien määrä kasvoi 26 prosentilla 77 prosenttiin. Tutkijoiden mielestä omakohtainen kokemus tuulivoimaloista johtaa positiivisempaan käsitykseen tuulivoiman luontovaikutuksista.
Positiivinen suhtautuminen johtuu tutkielman tehneen Tanja Männistön mukaan todennäköisesti siitä, että asukkaat pääsivät osallistumaan hankkeen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.
— Asukkaiden osallistaminen on hyvä tapa kasvattaa tuulivoimahankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä. Hankkeisiin suhtautuminen on luonnollisesti vahvasti paikallista, ja siitä syystä hankkeen ominaisuudet ja toteutustapa vaikuttavat sen vastaanottoon, Männistö toteaa.
Jokaisella Luhangan kotitaloudella oli mahdollisuus osallistua postitse lähetettyyn kyselytutkimukseen. Otos kattoi kymmenen prosenttia Luhangan aikuisväestöstä.
Tanja Männistön tutkielman voi ladata koneelle täältä.
Kuva: Scanstockphoto
Kommentit
STY:n gradu?
STY:n toiminnanjohtaja Anni Mikkonen oli toinen gradun ohjaajista. Otos oli pieni, viiden kilometrin säteellä voimaloista asui peräti kymmenen vastaajaa. Gradussa todetaan että sellaista johtopäätöstä ei voi vetää, että asenteet olisivat muuttuneet myönteisemmäksi juuri tuulivoima-alueen myötä.
Luhankalaiset kertovat kärsivänsä tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta, ja melumallinnuksesta on valitettu hallinto-oikeuteen. Tilanne on kaikkea muuta kuin se, mitä STY:n tiedotuksen pohjalta voisi kuvitella.
- ma helmik. 22 10:24:42 2016
Oikea tulos
Tulos on juuri odotetun kaltainen. Julkisuudessa meuhkaavat myllyjen vastustajat edustavat pientä vähemmistöä, joka yleensä pitää itsestään suurta ääntä. Toiveena heillä on, että voimalat omistava yhtiö maksaisi heidät hiljaisiksi isolla rahalla, eli ns. suojelurahaa.
- ma helmik. 22 13:54:56 2016
Tuo gradu ei kerro totuutta todellisista asenteista.
Mutta mitäpä muutakaan voisi odottaa tällaiselta tuulivoima-alan tilaamalta tutkimukselta. Tutustuin tuohon graduun ja totesin, että otos (69 vastausta) on aivan liian pieni, jotta sen perusteella voisi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä todellisesta suhtautumisesta Latamäen tuulivoimaloihin. Osa vastauksista oli hylätty, ja mielessä kävi, että minkälaisia mielipiteitä niissä hylätyissä vastauksissa oli? Mikäli ymmärsin oikein, ainoastaan yksi tutkimukseen hyväksytyistä vastaajista asuu alle kahden kilometrin päässä voimaloista. Jos lähellä asuvien mielipiteitä olisi ollut mukana, lopputulos olisi täysin toinen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon se, että Latamäen voimalat sijaitsevat aivan Hartolan kunnan rajalla ja kun tuuli puhaltaa enimmäkseen Päijänteeltä Hartolan suuntaan, huomattava osa meluvaikutuksista syntyy Hartolan puolelle. Siksi Hartolan puolen asukkaat olisi pitänyt ottaa mukaan tutkimukseen, jos todellista tietoa lähiasukkaitten suhtautumisesta haluttiin. Tunnen Latamäen voimaloiden lähellä asuvia ja tiedän, ettei suhtautuminen todellakaan ole muuttunut suopeammaksi tuulivoimaloita kohtaan vaan päin vastoin. Suhtautumiseen vaikuttaa nimenomaan voimaloiden tuottama meluhaitta sekä se, että tuulivoimayritys kiistää täysin meluhaitan ja pyrkii kaikin tavoin vähättelemään asukkaitten kärsimyksiä. Meluhaitoille ei edes aiota tehdä mitään, joten parannusta ei ole odotettavissa. Meluhaitoista on valitus hallinto-oikeudessa, joten toiveissa on, että oikeus velvoittaa Luhangan kunnan ja tuuliyrityksen ryhtymään toimenpiteisiin meluhaittojen poistamiseksi. Yksi asukas on jo joutunut muuttamaan pois kotoaan melun takia ja toinenkin perhe tekee sen heti, kun saa juuri ennen voimaloiden rakentamista tekemänsä asuntokaupan puretuksi. Latamäen tuotantoalueelle suunnitellaan parhaillaan laajennusta, joten meluhaitat tulevat vain pahenemaan tulevaisuudessa. Lopuksi voin todeta, ettei oma asennoitumiseni tuulivoimaloita kohtaan ole ainakaan suopeammaksi muuttunut, päin vastoin.
- ma helmik. 22 14:26:53 2016
Rumaa propagandaa
Ihmeellisiä kertomuksia julkaistaan Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen laitoksen nimissä, vaikka takana on tuulifirma ja sen etujärjestö. Hämmästyttää onko tuo opinnäyte työ yliopistotasolla hyväksytty. Kyllä tämän tason selvitykset pitäisi jättää pelkästään opiskelijan ja opettajan keskenään arvioitaviksi. Nyt siitä on tehty oikein uutinen laajalevikkeisessä sanomalehdessä ja näyttää Suomen tuulivoimayhdistys ottaneen sen omiin mainoksiinsa.
Kyseessähän on yksi tämän energia-alan pohjanoteerauksistsa. Latamäen tuulivoimalat suunniteltiin lähiasukkailta salassa, virheellisin ja puutteellisin esiselvityksin, jopa viranomaisetkin joutuivat harhautetuiksi.
- ma helmik. 22 18:12:04 2016