Tuulivoimalobby Wind Europen politiikkajohtaja Pierre Tardieu sanoo tuloksen olevan kuitenkin odotusten mukainen. Hän ennakoi toiselle vuosipuoliskolle tuntuvasti suurempaa panostusta niin, että vuoden kokonaissaldoksi tulisi 13,5 GW, josta maatuulivoimaa 10,2 GW ja merituulivoimaa 3,3 GW. Se jää kuitenkin selvästi vuoden 2017 ennätystuloksesta, joka oli 16,8 GW.

Maatuulivoimaa nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2018 yhteensä 3,3, GW, josta Saksassa rakennettiin lähes puolet (1,6 GW). Seuraavina tulivat Ranska (605 MW) ja Tanska (202 MW). Merituulivoimaa rakennettiin puolestaan 1.1 GW, josta leijonanosa (911 MW) nousi Britanniaan. Seuraavina tulivat Belgia (175 MW) ja Tanska (28 MW).

Suomi tilastosta poissa syöttötariffin sulkeutumisen vuoksi

Ensisilmäys tilastoon hämmästyttää – Suomi loistaa poissaolollaan. Mutta syy on selkeä: kyse on syöttötariffin sulkeutumisesta.

- Viimeisten tariffin piiriin mahtuneiden voimaloiden piti olla sähköntuotannossa vuoden 2017 loppuun mennessä. Joitain hankkeita viimeisteltiin tämän vuoden puolella, mutta tilastoissa kaikki voimalat on merkitty valmistuneeksi viime vuonna, koska valtaosin puistot ovat olleet silloin valmiina, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

- Vaikka tariffi on sulkeutunut, on tänä kesänä julkaistu kahden hankkeen rakentamispäätökset. Tuuliwatti rakentaa viiden voimalan demohanketta Iihin ilman valtion tukea ja CPC Finland rakentaa PPA:n nojalla 12 voimalan hanketta Isojoelle. Kumpikin näistä puistoista valmistuu vuonna 2019, Mikkonen lisää.

Merituulivoiman jakautuminen huolestuttaa alaa

Wind Europen Pierre Tardieu sanoo olevansa huolestunut siitä, että merituulivoiman osalta Eurooppa on liiaksi riippuvainen Britanniasta, joka ajaa voimalla nykyisten projektien toteuttamista ja on sitoutunut tuleviin suunnitelmiin.

- Sen sijaan Saksassa uusien merituulivoimaloiden tilaukset ovat laskeneet. Siellä tosin on odotettavissa uusia panostuksia merituulivoimaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Mutta myös muiden eurooppalaisten maiden kuten Puolan, Ukrainan ja Norjan on vauhditettava merituulivoimasuunnitelmiaan.

Vaikka alan etujärjestö näkeekin vuodesta tulevan kohtuullisen hyvä uuden kapasiteetin rakentamisen osalta, Pierre Tardieu näkee ongelmia siinä, että kasvu tulee vain kouralliselta markkinoita. Luvuista paljastuu hänen mukaansa myös huolestuttavia piirteitä, erityisesti Ranskassa.

- Ranska on rakentanut alkuvuonna paljon maatulivoimaa, mutta ei ole myöntänyt yhtään uutta rakennuslupaa maatuulivoimalle viimeiselle kahdeksalle kuukaudelle hallinnollisten syiden takia. Tämän vuoksi heidän viimeisin huutokauppansa jää alikirjatuksi. Niinpä myös rakentaminen laahaa ja aiheuttaa epävarmuutta sähkön hankintaketjussa.

Huutokauppamäärät tarvitaan viiden vuoden tähtäimellä

Tardieun mukaan on hyvä, että Saksassa luvat maatuulivoimaloille ovat nyt huutokauppapohjaisia, mutta käytännöstä pitäisi hänen mielestään tehdä pysyvä. Saksan tuulivoimarakentamista jarruttaa tällä hetkellä myös se, että hallitusratkaisussa sovitut uudet 4 GW maatuulivoimaluvat vuosille 2019-2020 ovat vielä huutokauppaamatta.

Lisäksi Euroopan tuulivoimajärjestö haluaa Saksan hallitukselta ilmoitusta siitä, millaisia huutokauppamääriä on tulossa vuoden 2020 jälkeen. Uuden uusiutuvan energian direktiivin mukaisesti niin Saksan kuin muidenkin EU:n jäsenmaiden on annettava aikataulu ja määrät tulevista huutokaupoista viiden vuoden tähtäimellä.

- Selkeällä tulevaisuuden näkymällä tuulivoima kasvaa ja työllistää. Investointeja syntyy vain siinä tapauksessa, että hallitukset määrittelevät pitkän ajan tavoitteen hankintaketjulle. Se johtaa uusiin investointipäätöksiin ja alentaa kustannuksia. Sillä myös varmistetaan, että EU saavuttaa 32 prosentin uusiutuvan energian tavoitteensa vuoteen 2030 mennessä kustannustehokkaasti, Pierre Tardieu summaa. 

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Wind Europe