— Tuulivoimakapasiteetin nopea kasvu on realistisempaa kuin aurinkoenergian kasvu, toteaa Fingrid Oyj:n johtava asiantuntija Reijo Lindroos. Lindroos esiintyi Energiateollisuus ry:n seminaarissa Tampereella Verkosto-messujen yhteydessä.

Lindroos arvioi Suomen tuulivoimakapasiteetin kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 menneessä, jolloin lähetystään 5000 megawatin rajaa. Jos kaikki ilmoitetut tuulivoimahankkeet toteutuisivat Suomessa, kasvaisi kapasiteetti jopa 15 000 megawattiin 2030-luvulla. Sama pätee pohjoismaisiin markkinoihin. Optimistisimpien arvioiden mukaan pohjoismainen tuulivoimakapasiteetti voisi nousta peräti 70 000 megawattiin. Suunnitelluista hankkeista kaikki eivät kuitenkaan toteudu.

Tässä vaiheessa tarkat tehot eivät kuitenkaan ole oleellisimpia. Oleellisista on havainto nopeasti vaihtelevan sähköntuotantokapasiteetin kasvusta.

— Tähän mennessä tuulivoimatuotannon ajalliset vaihtelut ovat pohjoismaisilla markkinoilla hukkuneet normaaliin sähköntuotannon vaihteluun. Tuotannon vaihtelun hallinta alkaa olla kuitenkin melko haasteellista siinä vaiheessa, kun vuorokausivaihtelu on 25 000 megawatin luokkaa.

Ennakoimattomasti markkinoille ryöppyävät suuret sähkömäärät siis pitäisi saada tungettua johonkin. Riittävätkö suomalaisen sähköjärjestelmään joustot tähän?

— Rajasiirrot ovat yksi hyvä mahdollisuus, Lindroos toteaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että ylimääräinen sähkö voidaan johtaa rajat ylittäviä johtoja pitkin pohjoismaisille markkinoille tai Keski-Eurooppaan Baltian maiden kautta. Vastaavasti rajajohtoja pitkin Suomeen saadaan pohjoismaista sähköä.

— Suomessa sähkölämmitteiset kiinteistöt, vesivoimalaitokset ja tulevaisuudessa myös sähköautojen akustot helpottavat joustojen järjestämisessä, Lindroos muistuttaa.

Lindroos arvioi kysyntäjoustojen järjestämisessä toimialarajat ylittävien kytkentöjen yleistyvän. Tämä tarkoittaa sitä, että joustoja tarjoavat myös lämpösektori, sähköistyvä liikenne ja teollisuus.

Toimitusvarmuus edellä

Kantaverkkoyhtiö tarkastelee joustomekanismeja ennen kaikkea toimitusvarmuuden näkökulmasta. Kulutusjoustojärjestelmät tarjoavat sähköjärjestelmään kantaverkkotoiminnan tarvitsemaa vakautta — siksi niitä kannattaa tutkia huolella.

— Joustotuotteille ja joustopalveluille syntyy uusia markkinapaikkoja, Lindroos visioi.

Markkina-alustat voivat olla paikallisia tai ne voivat olla kysyntäjoustopalveluita tarjoavien aggregaattorien ylläpitämiä. Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan syntyy todennäköisesti uusia kauppa-alustoja. Myös energiayhteisöt saattavat käydä keskenään kauppaa joustoilla.

— Samalla markkinatoimijat saavat entistä enemmän vastuuta, Lindroos toteaa.

Kun eurooppalaiset säätösähkömarkkinat saadaan kuntoon, voidaan kysyntäjoustotuotteita myydä pohjoismaista Keski-Eurooppaan. Muutos vaikuttaa myös kantaverkkotoimintaan.

— Kantaverkon pullonkaulojen hallinta muuttuu. Pullonkauloista tulee liikkuvia ja vaihtelevia.

Kulutusjoustotuotteita varten tarvittaisiin myös pörssikaupan kaltainen järjestelmä, jota varten olisi rakennettava sopiva arkkitehtuuri.

— Pörssi kokoaa kaikki tarjoukset yhteen, jolloin myös verkkoyhtiöt pääsevät ostamaan tarvitsemiaan joustopalveluita, Lindroos sanoo.

— Perusrakenteeltaan pohjoismaiset sähköverkot ovat kuitenkin vahvoja, jolloin niiden ei tarvitse hankkia kovin paljon joustotuotteita.

teksti Petri Sallinen / Scanstockphoto