Ydinvoimaveron lakkauttamisen lisäksi sopivat hallituksessa istuvat demarit ja ympäristöpuolue sekä opposition maltilliset, keskusta ja kristillisdemokraatit vesivoimatuotantoa rasittavan kiinteistöveron alentamisesta ja tuulivoimatuotantoa edistävän sertifikaattijärjestelmän jatkamisesta.

Sopimuksessa eivät ole mukana porvariallianssiin kuuluva kansanpuolue, eivätkä vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit.

ET:n Leskelä: Tehopulan uhka pieneni

Ruotsin energiateollisuus pitää saavutettua sopua myönteisenä. Alan edunvalvontajärjestön Energiföretagen Sverigen toimitusjohtaja Pernilla Winnehed sanoo sen olevan ruotsalaisen energiapolitiikan tärkeitä etappeja, jonka pohjalta voidaan kehittää maan tulevaa energiajärjestelmää.

Myös Suomen näkökulmasta sopimus nähdään hyvänä. Energiateollisuus ry:n sähköntuotantotoimialan johtaja Jukka Leskelä toteaa Ruotsin olevan sopimusyhteiskunta, joka kykenee muuttamaan politiikkaa järkevään suuntaan, kun faktat muuttuvat.

– Ydin- ja vesivoiman erityisverot olivat nousseet jo tasolle, jossa olemassa oleviin laitoksiin ei kannattanut tehdä investointeja toiminnan jatkamiseksi tai parantamiseksi. Ruotsissa on ymmärretty, että sähköntuotanto on liiketoimintaa, jonka edellytyksistä on pidettävä huolta, Leskelä jatkaa.

Leskelän mukaan ydinvoiman tehoveron poistuminen on merkittävä päätös. Sen myötä Ruotsin kaikkia ydinvoimaloita ei suljeta korkean verotuksen vuoksi. Päätös myös pienentää selvästi tehopulan uhkaa Pohjolassa 2020-luvulla.

Ydinvoimatuotantoa säilynee ainakin vuoteen 2040 asti

Sopimuksen mukaan Ruotsi tähtää siihen, että viimeistään vuonna 2045 maa ei aiheuta lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2040 Ruotsi aikoo taas tuottaa kaiken sähkönsä uusiutuvilla energialähteillä.

Välitavoitteena tässä on vuosi 2030, jolloin sertifikaateilla tuettua tuulivoimatuotantoa pitäisi olla 18 TWh enemmän kuin vuonna 2020. Vuoden 2020 tavoitetta ei koroteta.

Uusiutuvan tavoite 2040 ei välttämättä tarkoita sitä, että 2040 olisi ydinvoimatuotannon lopullinen päätösvuosi. Sitä ennen jopa uusille ydinvoimalaitoshankkeille voitaisiin myöntää lupia, mutta vain niin että reaktoreiden kokonaismäärä säilyisi 10:nä, kuten porvarihallituksen vuosina 2008–2009 tekemä sopimus edellyttää.

Ydinvoiman tehovero puretaan sopimuksen mukaan asteittain 2 vuoden kuluessa vuodesta 2017 alkaen. Mutta tavallaan vastapainoksi yhtiöiltä vaaditaan, että Fukushiman onnettomuuden jälkeen päätetyt lisäturvatoimet toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Vesivoimaa lisää tehonkorotuksin

Ruotsin sähköjärjestelmän toinen tukijalka vesivoima on sekin viime vuosina joutunut kärvistelemään kiristyneen verotuksen ja sääntelyuhan alla. Nyt puolueiden sopimuksessa senkin tärkeys osana uusiutuvaa tuotantoa tunnustetaan.

Vesivoiman sääntelyä ei kiristetä muutoin kuin EU-velvoitteilla, ja lupien uudelleenhakua aiotaan helpottaa. Lisärakentaminen hoidetaan tehoja korottamalla, suojeltujen jokien rakentamista ei sallita jatkossakaan.

Vesivoiman kiinteistövero lasketaan 2017 alkaen neljän vuoden kuluessa samalle tasolle kuin muidenkin voimalaitosten eli 0,5 prosenttiin.

– Tämän päätöksen myötä Suomen omien voimalaitosten kiinteistöveroista tulee merkittävä kilpailuhaitta kotimaisille tuottajille. Meillä kun se nousee noin 3 prosenttiin ja Ruotsissa laskee noin 0,5 prosenttiin, Jukka Leskelä huomauttaa.

Kuva: TT