— Energia-ala tekee merkityksellistä työtä esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta. Toimialana meidän kuitenkin täytyy nostaa profiilia, pitää maine hyvänä, hyödyntää uutta teknologiaa ja suhtautua myönteisesti muutoksiin, sanoo Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja Jussi Laitinen.

Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi äskettäin valittu Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen näkee energia-alan lähitulevaisuuden kiintoisampana kuin koskaan aikaisemmin.

— Ala muuttuu seuraavien kymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisten 50 vuoden aikana. Luvassa on monia mahdollisuuksia, muutoksia ja niiden opettelua. Meidän kuitenkin pitää päästä lähemmäs tätä uutta maailmaa, jotta ymmärtäisimme sitä paremmin.

Laitinen muistuttaa, että energia-ala on Suomessa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen päästöjen rajoittamiseksi. Se merkitsee energiatehokkuuden roolin kasvamista ja energian käytön sitomista entistä tiiviimmin päästöihin.

Päästökauppaa on pitkään moitittu toimimattomuudesta. Päästöoikeuden hinta on kehittynyt ennalta arvaamattomasti ja päästöoikeuksien hintataso jäänyt liian alhaiseksi toimiakseen ohjauskeinona.

Laitinen näkee nyt tilanteen muuttuneen.

— Päästöoikeuksien hintataso on noussut, mikä vaikuttaa sekä energiayhtiöiden että muiden toimialojen päätöksiin. Tätä kehitystä täytyisi tukea. Tarvitsemme lisää läpinäkyvyyttä hinnanmuodostukseen ja päästökaupan laajentamista kaikkeen fossiiliseen lämmitysenergiaan.   

Tukea ennemmin uudelle kuin vanhalle

Erityisesti uusiutuvaan energiaan pohjautuvan sähköntuotannon tuet ovat sekoittaneet markkinoita. Ne uhkaavat syrjäyttää markkinoilta suomalaisten suosiman sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), jolle on jo ehdotettu omaa tukea.

Laitinen tarkastelee asiaa toisesta näkökulmasta.

— Jos tällaisessa energia-alan siirtymävaiheessa täytyy jotain tukea, niin mieluummin uutta teknologiaa kuin vanhoja tuotantomuotoja.

— Tukijärjestelmät haittaavat aina markkinoiden toimintaa. Silti yhä uusia tukia perustellaan keinoina oikaista markkinoiden vääristymiä. 

Laitisen mielestä CHP-tuotannon kannattavuuteen tulevaisuudessa sisältyy monia kysymyksiä. Mikä on sähkön hinta meillä, muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa? Voiko sähköä siirtää muualta suuriin kaupunkeihin, jos niissä ei enää ole omaa sähköntuotantoa? Pystyisikö sähköstä tekemään lämpöä ja käyttämään kaukolämpöverkkoa sähkövarastoina?   

Ennen vastausten saamista Laitinen jarruttelisi CHP:n poistamista markkinoilta. Keinot hän jättää avoimeksi, mutta muistuttaa energiayhtiöiden toimivan saman logiikan mukaisesti kuin muutkin yritykset. Ne eivät pitkään ylläpidä kapasiteettia, jolla ei voi saada omistajan vaatimaa tuottoa.

Metsien käyttö ja puut puntarissa

Biopolttoaineiden varaan lasketaan Suomessa paljon. Riittääkö niitä jatkossa kaikille halukkaille?

Laitinen laajentaa kysymyksen metsien käyttöön ja puun riittävyyteen, mistä myös metsäteollisuus ja mekaanisen metsäteollisuus ovat kiinnostuneita. Laitinen haluaa, että energiateollisuus tekee hartiavoimin töitä suomalaisen uusiutuvan energian hyödyntämisen edistämiseksi.  

— Nyt puuta riittää kaikille, siitä on jopa hieman ylitarjontaa. Puun käyttö kuitenkin lisääntyy koko ajan, kun puupohjaiset tuotteet tulevat muovisten tilalle ja puusta valmistetut biopolttoaineet yleistyvät. Samalla metsäteollisuuden sivuvirrat – oksat, latvusmassat ja kannot – eivät enää ehkä riitä täyttämään puun energiankäytön tarvetta.

Jatkossa energiayhtiöt saattavat siis tiukasti kilpailla muun teollisuuden kanssa runkopuista. Vaikka suomalaiset lienevät erimielisiä runkopuiden polttamisen mielekkyydestä, polttamista sinänsä ei arastella.   

— Täällä on tavattu tuottaa lämpöä polttamalla. Kannattaa myös muistaa, että materiaalin kierrättämisessä syntyy aina jakeita, joita pitää poistaa kierrättämisen pitämiseksi puhtaana ja toimivana. Polttaminen on siihen sopiva keino, Laitinen toteaa.

Kokonaisuuden kuva kateissa

Kivihiilen kieltolaki tarjoaa monille poliitikoille ponnahduslaudan ehdottaa myös turpeen energiakäytön kieltämistä. Laitinen pitää ajatusta hyvin lyhytnäköisenä.

— Pitää miettiä eri vaihtoehtoja. Eikä maailma toimi mustavalkoisesti kieltämällä kokonaan jokin asia tai toimintatapa.

Esimerkkinä käytännön elämästä Laitinen ottaa tavallisen suomalaisen kaupungin kaukolämmön tuotannon. Joka vuosi ei voi varautua vuosikymmenen pisimpään ja kylmimpään talveen — ja hankkia sen mukaisesti biopolttoaineita. Puuhaketta ei edes pysty varastoimaan ylivuotisesti.

— Tarvitaan muitakin keinoja: esimerkiksi öljyä käyttäviä huippulämpökeskuksia tai turvetta, joka kestää pidempää varastointia. Muuten tulee kuluttajille kalliiksi käyviä ratkaisuja.

Ylipäätään Laitinen peräänkuuluttaa niin poliitikoilta kuin tutkijoilta energiajärjestelmien kokonaisuuksien ymmärtämistä. Nyt irtopisteitä kerätään yksittäisten ja yhdestä näkökulmasta tehtyjen päätelmien perusteella. Mikäli sellaisten pohjalta edetään päätöksentekoon, on luvassa liuta jälkikäteen tehtäviä korjauksia.         

Kokonaisuuksien selventämiseksi Laitinen lupaa Energiateollisuus ry:n jatkossa tekevän entistä enemmän yhteistyötä muun muassa muiden edunvalvontaorganisaatioiden kanssa.

Kaukolämpö on ikuista

Pienikokoisista ydinreaktoreista kohistaan meillä ja maailmalla. Näyttää siltä, että kaukolämmön tuotantoon soveltuvien pienreaktoreiden kaupallinen läpimurto kolkuttelee kohtapuolin. Laitinen arvioi niiden soveltuvan myös Suomeen.

— Kokeiltavien reaktoreiden käyttökustannukset kipuavat kuitenkin vielä korkealle eikä niiden lopullinen hintalappu ole selvillä. Reaktorit joka tapauksessa vaativat suuren ja tasaisen lämpökuorman — toisin sanoen riittävän kassavirran. Sellainen saattaisi löytyä pääkaupunkiseudulta, ei vielä muualta. 

Geotermistä lämpöä Laitinen pitää realistisena mahdollisuutena pienemmille lämpöverkoille. Espoon Otaniemeen yli kuuden kilometrin syvyyteen poratut reiät näyttävät toimivan toivotusti ja lämpölaitoksen toteuttaminen yhä varmemmalta. Energiatoimiala visioi, että vuonna 2030 Suomessa voisi olla jo viisi geotermistä lämpöä tuottavaa laitosta.

— Poraustekniikka määrittelee geotermisen lämpölaitoksen hinnan. Vasta kun kustannuksissa päästään hyväksyttävälle tasolle, kaukolämpöverkkoon liitetyt laitokset yleistyvät. Siirtyminen geotermiseen lämpöön ei saa nostaa asiakkaille lähetettävää lämpölaskua.    

Kaukolämpöön Laitinen luottaa tulevaisuudessakin.

— Kaukolämpö on ikuista, mutta lämmönlähde muuttuu. Esimerkiksi meillä Tampereella käytettiin ensin öljyä, sitten turvetta ja myöhemmin maakaasua. Nyt hyödynnämme monia eri lämmönlähteitä. 

Energia palvelullistuu, asiakkaat aktivoituvat

Digitalisaatio muuttaa energiayhtiön sekä sen sähkö- ja lämpöenergia-asiakkaiden roolia.

Energiasta muodostuu yhä enemmän palvelutuote ja se kytkeytyy entistä tiiviimmin muihin palveluihin.

Asiakkaat puolestaan ovat entistä aktiivisempia, ja jatkossa esimerkiksi kiinteistön omistajat voivat liittyä kaksisuuntaisesti niin sähkö-, kaukolämpö- kuin kaukojäähdytysverkkoon. 

— Samalla energiadatan merkitys korostuu. Datan avulla ohjataan erillisiä ja hajautettuja lämmitysyksiköitä, mikä mahdollistaa asiakkaiden osallistumisen markkinoille, Laitinen sanoo.

— Sähköpuolella data auttaa ajamaan sähköverkkoja entistä optimaalisemmin. Se tasoittaa kysyntää, tarjontaa ja sähkön hintaa.

Digitalisaatio tuo energiapalvelujen markkinoille myös muita kuin perinteisiä energiayhtiöitä. Laitinen ei näe näiden kolmansien osapuolten tarjoamia palveluita uhkina, vaan mahdollisuuksina.

— Parhaimmillaan uudet palvelut vähentävät energiankulutusta ja tasoittavat sen piikkejä. Tietysti myös energiayhtiöt haluavat lisätä palveluitaan. Jatkossa energiayhtiöiden pitää perusteellisesti pohtia omaa rooliaan, digitaalisen bisneksen mahdollisuuksia ja uusia tapoja tehdä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.

— Energiabisnes on edelleen pohjimmiltaan tasebisnestä kalliine tuotantolaitoksineen ja verkostoineen. Digitalisaatio vaikuttaa niiden käyttöön ja siihen, kuinka ne kytkeytyvät toisiinsa. 

KAINALOSSA

Merkityksellisen työn profiilia nostettava

Energia-alan osaajista käydään jo nyt kilpailua, jonka arvioidaan vielä kiristyvän. Laitinen korostaa työvoimapulan uhkaavan tulevaisuudessa kaikkia aloja.

— Energia-alan lähtökohta on onneksi otollinen, sillä teemme merkityksellistä työtä esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta. Toimialana meidän tulee määrätietoisesti nostaa profiilia, pitää maine hyvänä, hyödyntää uutta teknologiaa ja suhtautua myönteisesti muutoksiin.

Laitinen uskoo alan kykyyn muuttaa vanhoilliseksi mielletty ulkokuva — johon tosin on syynsä.

— Teemme isoja ja tarkkaan mietittyjä investointeja. Suunnitteluvaiheessa olemme avoimia esimerkiksi uudelle teknologialle, mutta investointipäätöksen jälkeen muutumme usein konservatiivisiksi. Haluamme puolustaa investointitilanteessa vallinneita olosuhteita, jotta laitoksen takaisinmaksuperusteet säilyisivät ennallaan.

— Ulkopuolisesta tällainen asiakkaiden rahoista huolehtiminen näyttää kaiken uuden vastustamiselta.

Toimialan vanhoillista mielikuvaa Laitisen mukaan murentaa esimerkiksi siirtyminen kohti hajautetumpaa lämmöntuotantoa. Kun ei enää ole yhtä koko kaupungille lämpöä tekevää laitosta, voi energiayhtiö entistä vapaammin mennä mukaan uusiin, innovatiivista imagoa rakentaviin, ratkaisuihin.    

teksti Vesa Ville Mattila / pääkuva Scanstockphoto