Wendelstein7-X ”stellaraattorin” nimen saaneessa laitteessa superkuuma plasma hallitaan erikoisoptimoidulla magneettikentällä, jonka synnyttää monimutkainen yhdistelmä suprajohtavia keriä.

Stellaraattorimenetelmä eroaa “perinteisestä” Tokamak –konseptista siinä, että kuuman plasman hallintaan tarvittavan magneettikentän koneisto on täysin erossa plasmasta. Eroa tulee myös siitä, että päinvastoin kuin Tokamakissa Wendelstein 7 X:ssä ei tarvita suoraan plasman läpi johdettavaa sähkövirtaa.

Miljardin euron koelaitos

Wendelstein7-X stellaraattori valmistui vuoden 2015 lopussa Max-Planck-Instituutin plasmafysiikan laitokselle Greifswaldissa. Hankkeen kokonaiskustannus oli 1miljardia euroa, josta noin 20 prosenttia tuli EU:n Euratom –ohjelman kautta.

Wendelstein7-X on täysin integroitu EUROfusion –yhteisohjelmaan, jonka puitteissa toimivat kaikki Euroopan kansalliset fuusiotutkimuslaboratoriot. Wendelstein on saanut rahoitusta myös Euratomin Horizon 2020 –ohjelmasta, minkä myötä kaikilla eurooppalaisilla tutkijoilla on mahdollisuus hyödyntää uutta menetelmää töissään.

Tutkimuksesta, tieteestä ja innovaatioista vastaava komissaari Carlos Moedas sanoi ”stellaraattorin” käyttöönottotilaisuudessa, että fuusioenergia on osa turvallisen, puhtaan ja rajattoman energialähteen maailmanlaajuista etsintää.

– Koko kansainväliselle tutkimusyhteisölle avoinna oleva Wendelstein7-X koelaitos vahvistaa Euroopan johtavaa roolia fuusioenergian tutkimuksessa, Moedas lisäsi.

Tokamakiin perustuva koevoimala jo rakenteilla

Tokamak –konseptin takana on kansainvälinen ITER-projekti, joka rakennuttaa parhaillaan maailman suurinta fuusioenergiaan perustuvaa koevoimalaa Ranskan Cadaracheen.

Euroopalla on ITERissä johtava asema ja ITER pysyy myös sen pääasiallisena foorumina fuusioenergian edistämishankkeissa ainakin kuluvan vuosisadan puoliväliin asti, mikäli on uskominen Euroopan fuusiosähkö -tiekarttaan.

Kuva: Max-Planck-Instituutti