Sähkökauppaan liittyy muista hyödykemarkkinoista poikkeavia toimintatapoja. Syynä on se, että sähköä ei voi varastoida — sähköä on tuotettava aina yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Asetelma on kimurantti, kun markkinoilla on useita sähkön tuottajia ja useita sähkönmyyjiä — pohjoismaisilla markkinoilla erilaisia toimijoita on kansallisiin markkinoihin verrattuna taas moninkertainen määrä.

Sähkömarkkinoilla lukuisten ostajien ja myyjien toimet selvitellään jälkikäteen ns. taseselvitysjärjestelmän avulla. Taseselvitys kertoo tunnin tarkkuudella kuka osti sähköä, kuinka paljon ja kuka sen lopulta käytti. Kilowattituntien kulku selvitetään jakeluverkkotasolta valtakunnalliseen kantaverkkoon asti kaikissa pohjoismaissa.

Yhteispohjoismaisilla markkinoilla on jo jonkin aikaa selvitetty uuden taseselvitysmallin käyttöönottoa. Sen tarkoituksena on sujuvoittaa sähkönkauppaa. Uusi malli tuo helpostusta erityisesti monessa maassa toimiville sähkömarkkinaosapuolille. Malli perustuu ”yhden luukun” –periaatteeseen. Nykyisin sähkökaupan taseselvitykset on tehtävä erikseen jokaisessa pohjoismaassa — kansallisesti. Uuden mallin käyttöönoton jälkeen taseselvityksen voisi tehdä aina yhdessä paikassa.

Mallin kehittämisestä vastaava eSett ei ole kuitenkaan vielä saanut taseselvitysjärjestelmää täysin kuntoon. Järjestelmän testaukset ovat osoittaneet, että järjestelmä ei vielä ole kaikilta osin valmis. Sähkömarkkinoilla toimivien yritysten valmiudet siirtyä uuden järjestelmään käyttöön ovat myös vielä puutteelliset.

Uuden taseselvitysmallin käyttöönotto aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinaosapuolille. Yritysten on muutettava toimintatapojaan ja järjestelmiään. Asian omaksumista helpottamaan eSett julkaisee syksyn aikana käsikirjan.

— Toivomme, että kaikki sähkömarkkinoilla toimivat yritykset saavat mahdollisimman nopeasti tarvittavat muutokset aikaiseksi, jotta uutta järjestelmää päästään testaamaan, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkökaupan asiantuntija Riina Heinimäki.

Kuva: Scanstockphoto