Absoluuttisten osuuksien vertailu ei kuitenkaan ole perusteltua siinä mielessä, että jäsenmailla on ollut erilaiset lähtökohdat uusiutuvan energian lisäämisessä. Se onkin ollut yksi kriteeri eri maiden tavoitteiden määrittelyssä, minkä lisäksi perusteina tavoitteille ovat olleet uusiutuvan energian potentiaali ja taloudellinen suorituskyky.

EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin julkaiseman tilaston mukaan unionin 28 jäsenmaasta uusiutuvan energian tavoitteensa vuodelle 2020 ovat saavuttaneet Bulgaria, Italia, Kroatia, Liettua, Romania, Ruotsi, Suomi, Tanska, Tshekki, Unkari ja Viro.

Latvia ja Itävalta ovat noin yhden prosenttiyksikön päästä tavoitteistaan, kun taas vaakakupin toisessa päässä ovat eli kauimpana vuoden 2020 tavoitteistaan ovat Hollanti (7,4 %-yksikköä), Ranska (6,7), Irlanti (5,3), Britannia (4,8), Luxemburg (4,6), Puola (4,1) ja Belgia (3,9 %-yksikköä).

Ruotsissa yli puolet energiasta (54,5 %) tuli vuonna 2017 uusiutuvista lähteistä. Ruotsin jälkeen toisena oli Suomi (41 %), kolmantena tuli Latvia (39 %), neljäntenä Tanska (35,8 %) ja viidentenä Itävalta (32,6 %). Häntäpäässä olivat Luxemburg (6,4 %), Hollanti (6,6 %) ja Malta (7,2 %).

EU-tavoite saavutettaneen

Koko EU:n tavoite uusiutuvan energian osuudeksi kokonaisenergiasta vuodelle 2020 on 20 prosenttia. Sen saavuttamiseen on vielä kohtuulliset mahdollisuudet, sillä Eurostatin mukaan vuonna 2017 saavutettiin jo 17,5 prosentin taso, missä oli nousua puoli prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañeten mukaan EU onkin hyvällä uralla vuoden 2020 uusiutuvan tavoitteessaan. Mutta Cañete muistuttaa tavoitteiden kiristymisestä. Vuonna 2030 uusiutuvia pitää olla 32 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä koko EU:n sähköntuotanto pitää olla hiilineutraalia. Silloin sähköstä pitää olla tuotettu 80 prosenttia uusiutuvalla energialla.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock