12.01.2017, kello 12.54
Energia- ja ilmastostrategia sisältää uusia linjauksia
Uusiutuvan energian käyttöä edistetään
Uusiutuvan energian käyttöä edistetään energia- ja ilmastostrategian linjauksilla. Samaan tähtäävät Juha Sipilän hallituksen kärkirahoitushankkeet. Monet tukilinjaukset odottavat kuitenkin vielä päätöksiä.
Sipilän hallitus käyttää energia-aiheisten kärkihankkeiden rahoittamiseen 100 miljoonaa euroa vuosien 2016–2018 aikana. Tänä vuonna uusiutuvan energian ja uuden teknologian käytön edistämiseen on varattu 40 miljoonaa. Tuet ovat juuri nyt haettavissa — hakuaika päättyy 20.1.2017.
Kärkihankerahoituksen lisäksi valtion budjetissa on varattu vuodeksi 2017 yhteensä 35 miljoonaa euroa energiatukia varten. Energiatukea voi hakea uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä, energiansäästöä sekä energiankäytön tehostamista edistävien ja ympäristöhaittoja vähentävien investointien toteuttamiseen.
Tukikokonaisuus vielä epäselvä
Energia-alan tukijärjestelmät ovat kuitenkin muutosten kourissa. Hallituksen tuore energia- ja ilmastostrategia esimerkiksi sisältää useita kirjauksia, joilla on tarkoitus edistää uusiutuvan energian käyttöä. Toistaiseksi kukaan ei vielä tiedä tarkasti mitä kirjaukset tarkoittavat käytännössä, millä tavalla niitä ryhdytään toteuttamaan ja milloin.
Tukien muodot ja tukemista varten varattavat rahasummat vahvistuvat lopullisesti vasta hallituksen tulevien budjettikäsittelyjen yhteydessä. Lisäksi osa linjauksista edellyttää lainsäädäntötyötä, mikä hidastaa niiden toteutumista — osa tukijärjestelmistä taas vaatii EU-komission siunauksen.
Hallitus haluaa kuitenkin jatkaa energiatukien jakamista myös vuoden 2020 jälkeisenä aikana — tämä näkyy energia- ja ilmastostrategian linjauksissa. Tällä hetkellä hallitus varaa energiatukien maksamista varten vuosittain 35 miljoonaa euroa vuosien 2017–2019 väliseksi ajaksi. Nykyisin käytössä energiatukijärjestelmä on voimassa vielä tämän vuoden — se on tarkoitus päivittää vuoden 2018 alussa, mutta samalla tukiin ja tukien perusteisiin voi tulla muutoksia.
Energiainvestointeja varten räätälöityä kärkihankerahoitusta on tarkoitus jatkaa myös vuosina 2019–2023, mikäli energia- ja ilmastostrategian linjaukset toteutuvat. Vuotuinen tukipotti olisi 60 miljoonaa euroa. Energiainvestointeihin suunnatulla tuella halutaan rahoittaa uuden energiateknologian kokeiluhankkeita, joihin sisältyy merkittäviä teknisiä ja taloudellisia riskejä. Osa investointitukirahoista käytetään korvamerkittynä biopolttoaineiden tuotantojärjestelmien rakentamiseen.
Uusiutuvalle sähkölle uusi tukijärjestelmä
Kalliiksi osoittautuneesta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. Se korvataan uudella tukijärjestelmällä, jolla halutaan helpottaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön markkinoille pääsyä. Energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoitteeksi saada tällä tavalla markkinoille vuosittain kaksi terawattituntia uusiutuvalla energia tuotettua sähköä vuosien 2018–2020 aikana.
Uusi järjestelmä perustuisi teknologianeutraaleihin tarjouskilpailuihin. Käytännössä tukea maksettaisiin vain kilpailukykyisille ja kustannustehokkaille tuotantomuodoille. Lisäksi hallitus haluaa selvittää, voitaisiinko pienimuotoisen yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon investointien tukeminen sisällyttää uuteen tukijärjestelmään.
Hallitus on arvioinut, että uusi tukijärjestelmä maksaisi noin 280 miljoonaa euroa vuosien 2020–2030 välisenä aikana.
Metsähakesähkön tuet ennallaan
Metsähakkeella tuotetun sähkön tukiperusteet näyttävät säilyvän ennallaan. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hallitus haluaa säilyttää metsähakesähkön tukijärjestelmän nykyisessä muodossaan vuoden 2021 alkuun asti, jolloin EU-komission myöntämä valtiontukijärjestelmän käyttöaika umpeutuu. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuesta leikkaantuu 40 prosenttia vuoden 2019 alussa — jo aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Tosin tuen leikkaantuminen koskee vain metsäteollisuuden raaka-aineiksi kelpaavasta puumateriaalista valmistetun metsähakkeen käyttöä. Metsähakesähkön tukijärjestelmän tarpeellisuutta ja kehittämistä arvioidaan vuoden 2018 aikana.
Sähkön pientuotantoon kannustetaan verohelpotuksin. Energia- ja ilmastostrategian mukaan sähköveroa ei tarvitse maksaa alle 800 megawattitunnin vuotuisista sähköntuotantoeristä, mikäli tuotettu sähkön jää omaan käyttöön. Tällä halutaan edistää ennen kaikkea kotitalouksien pienimuotoista sähköntuotantoa. Verohelpotuksien lisäksi asennustyötä varten voi tehdä kotitalousvähennyksen verotuksessa.
Kuva Scanstockphoto
Kommentit