Uusiutuva energia kasvaa, mutta ei tarvittavalla ripeydellä. 

Eurostatin viime viikolla (4) julkistamien tietojen mukaan EU kasvatti uusiutuvan energian osuuttaan vuodesta 2017 vuoteen 2018 vain puoli prosenttiyksikköä. Viime vuoden lopulliset tiedot eivät ole vielä selvillä, mutta kasvu on ollut oletettua hitaampaa.

Kaksitoista yhteisön 28 jäsenmaasta on tähän mennessä saavuttanut omat kansalliset tavoitteensa, jotka alun perin määriteltiin useiden tekijöiden perusteella, kuten minkälainen maan energiapaletti on ja minkälaiset maantieteelliset olosuhteet maassa vallitsevat.

Uusiutuvan energian osuuksien kaksi kärkimaata Ruotsi (54,6%) ja Suomi (41,2%) ovat kumpikin saavuttaneet tavoitteensa ja varhain, mutta ensimmäisenä tavoitteensa saavutti Latvia (40,3%) lisäämällä sille luontaisten vesivoiman ja biomassan kapasiteettia. Suomen tavoite on 38 prosenttia, Ruotsilla runsaat 10 prosenttiyksikköä enemmän.

Tavoiteraja rikkoutunee lähiaikoina tai on jo rikkoutunut Itävallalla, Unkarilla, Portugalilla ja Romanialla, jotka ovat siten pääsemässä jonon jatkoksi jo sinne päässeiden 12 jäsenmaan lisäksi.

Hidasta tahtia kritisoidaan

Uusiutuvan energian hidas kasvutahti EU:ssa on saanut osakseen jo kritiikkiä. Tuulivoiman eurooppalaisen kattojärjestön WindEuropen toimitusjohtaja Giles Dickson sanoo, että mikäli emme kykene saavuttamaan vuoden 2020 vaatimattomia tavoitteita, jonkin on muututtava radikaalisti, jotta vihreän diilin huomattavasti kunnianhimoisemmat tavoitteet saavutetaan.

Eurostat huomauttaa tilastotiedotteessaan, että uusiutuvan kapasiteetti on tuplaantunut vuodesta 2004 lähtien. Mutta tilastojen lähempi tarkastelu osoittaa, että vuodesta 2015 eteenpäin kapasiteetin vuosikasvu on mennyt koko ajan alaspäin. Sen trendin mukaan 2020 tavoitetta ei saavuteta.

Edistyminen on ollut hidasta myös liikenteessä, jossa EU-laajuinen tavoite vuodelle 2020 on 10 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta. Vain Ruotsi ja Suomi ovat tavoitteen asettelun linjalla, kun katsotaan vuoden 2018 tilastoja. Sitä vastoin viidessä muussa jäsenmaassa osuus on jopa laskenut verrattuna vuoteen 2017.

Ympäristöjärjestö CAN Europe toteaa lausunnossaan, että EU-johtajien on korjattava tilanne ja käännettävä ilmastositoumuksensa konkreettisiksi toimiksi, jotka ohjaavat investointeja fossiilisista polttoaineista kohti 100 -prosenttisesti uusiutuviin energiajärjestelmiin.

Myös tilastollista siirtoa voi hyödyntää

Lähitulevaisuudessa jäsenmaita odottavat tuntuvat sakot ja komission oikeudelliset toimet, mikäli niiden ponnistelut vuoden 2020 tavoitteiden eteen arvioidaan riittämättömiksi kokonaisuuden kannalta.

Uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi voi hyödyntää myös ns. tilastollista siirtoa eli kirjanpitotemppua, jolla jäsenvaltio ostaa toiselta jäsenvaltiolta tämän ylijäämäenergiaa ja kirjaa sen hankinnan jälkeen omaan tilinpitoonsa.

Tunnettu esimerkki tästä on vuodelta 2017, kun Luxemburg osti Liettualta uusiutuvaa ylijäämäenergiaa 10 miljoonalla eurolla ja kaunisteli sillä omaa uusiutuvan energian tiliään. Eurostatin tilaston mukaan Luxemburg on enää parin prosenttiyksikön päästä 11 % tavoitteestaan.

Pahiten sitoumuksestaan jäljessä oleva Hollanti tutkailee vastaavanlaisia järjestelyjä. Hollantilaislähteiden mukaan keskustelut tästä ovat käynnissä, mutta itse asian ytimestä on vielä liian aikaista puhua. Mitä useampi maan saavuttaa ajoissa tavoitteensa sitä enemmän tilastollista siirtoa voidaan hyödyntää ja välttää sakkoja. Se ei tietenkään heilauta koko EU:n uusiutuvan energian tasoa suuntaan tai toiseen.

Tosin se voi luoda myönteistä kierrettä sillä tavalla, että ’ylijäämäenergiaa myyvät maat’ voivat käyttää siitä saatavat rahat vaikkapa lisätuulivoiman ja/tai -aurinkoenergian rakentamiseen. Viro onkin jo ilmoittanut, että se on valmis menettelemään tällä tavoin tuulivoiman rakentamiseksi.

Hakijamaista Montenegro yli tavoitteensa

Eurostat on julkaissut tilastoa myös sellaisista Euroopan maista, jotka tavoittelevat EU:n jäsenyyttä. Arvioiden mukaan lähimpänä jäsenyyttä olevassa kahdessa läntisen Balkanin maassa, Montenegrossa ja Serbiassa onni suosii tässä suhteessa vain toista.

Montenegro on ajat sitten ylittänyt oman 2020 tavoitteensa (33%) ja osuus huitelee nyt jo 38,8 prosentissa, kun taas nyt reilussa 20 prosentissa ponnistelevan Serbian pitäisi yltää 27 prosenttiin. Kaksi muuta EU-jäsenyyttä tavoittelevaa Länsi-Balkanin maata, Albania ja Pohjois-Makedonia eivät nekään ole saavuttaneet tavoitteitaan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut, että hänen kaudellaan viimeisteltävillä energia- ja ilmastopäätöksillä Euroopasta tehdään ensimmäinen hiilineutraali maanosa. Mutta pelkän ruusuisen kuvan antaminen hakijamaille ei riitä alkuunkaan - lupauksen täyttämisen eteen on vielä tehtävä rutkasti työtä, EURACTIV toteaa.

Jäsenmaiden suunnitelmat 2030 tavoitteen pohjana

Euroopan komissio odottaa nyt jäsenmaiden hallituksilta seuraavan vuosikymmenen kattavia kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, joita komissio peilaa sitä vasten, mitä se on esittänyt puhtaan energian tavoitteiksi vuodelle 2030.

Olennaisin tavoitteista on uusiutuva energia, jota vuonna 2030 pitäisi olla 32 prosenttia loppuenergian kulutuksesta. Päinvastoin kuin vuoden 2020 säännöissä maakohtaisia tavoitteita ei enää vuodelle 2030 aseteta, mutta komissio tarkistaa kansallisista suunnitelmista, onko niissä riittävästi ’voita leivän päälle’ kokonaistavoiteen saavuttamiseksi.

Komissiolle hiljattain suunnitelmansa antaneista maista erottautui myönteisesti Italia, joka on asettanut uusiutuvan energian tavoitteekseen 30 prosenttia vuodelle 2030. Se on miltei kaksi kertaa enemmän kuin maalla on nyt uusiutuvan kapasiteettia.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock