Uusiutuvalla energialla tuotetaan jo lähes puolet suomalaisten käyttämästä sähköstä. Uusiutuvan energian tuotannossa vesivoima on kärkipaikalla. Kakkosena ovat biopolttoaineita käyttävät tuotantomuodot ja kolmosena on tuulivoima.

Kaikista sähköntuotantomuodoista vesivoiman osuus oli viime vuonna 22 prosenttia. Bioenergialla tuotetun sähkön osuus oli vajaat 17 prosenttia ja tuulivoiman osuus reilut seitsemän prosenttia. Vesivoima on toiseksi suurin sähköntuotantomuoto Suomessa heti ydinvoiman jälkeen.

— Vesivoiman tärkeä asema unohtuu helposti. Se on paljon muutakin kuin tuuli- ja aurinkovoiman tukena käytettävä säätövoimaa, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotantojohtaja Jari Kostama.

Uusiutuvan energian käyttö on tärkein työväline, kun kansakunnat taistelevat ilmastonmuutosta vastaan. Ilmastonmuutos ei kukistu ilman päästöttömiä energiantuotantomuotoja. Vesivoimalla on suuri ilmastopoliittinen merkitys, kuten aikanaan Suomi teollistui vesivoiman avulla.

— Vesivoima on suomalaisista uusiutuvan energian muodoista tärkein. Vesivoiman käyttö auttaa osaltaan saavuttamaan ilmastopoliittiset tavoitteet, Kostama muistuttaa.

Vesivoimalaitokset tuottivat viime vuonna vajaat 15 terawattituntia sähköä. Ympäri vuorokauden pyörivien ydinvoimalaitosten sähkösaalis oli reilut 21 terawattituntia ja suurten kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset jauhoivat sähköä viime vuonna suunnilleen saman verran.

— Kotimaisella vesisähköllä voidaan korvata myös sähkön tuontia, joka on kasvanut viime vuosina jo neljännekseen Suomessa käytetystä sähköstä, Kostama kertoo.

— Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä Suomen energiaomavaraisuutta.

Vesivoima on kestosuosikki

Vesivoima on suomalaisten keskuudessa vuodesta toiseen suosittu sähköntuotantomuoto. Kansalaisten energia-asenteita jo kymmeniä vuosia mitanneen tutkimuksen mukaan keskimäärin 60 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä vesivoiman osuutta sähköntuotannossa. Näkemys toistuu tutkimuksissa vuosittain. Tämän lisäksi kolmannes vastaajista on tyytyväinen nykyiseen vesivoiman määrään. Vain muutama prosentti vastanneista haluaisi vähentää vesivoiman määrää. Mikään muu sähköntuotantomuoto ei ole säilyttänyt hyväksyttävyyttään kansalaisten asenteissa samalla tavalla.

Vesivoima on myös maailman mittakaavassa ylivoimaisesti suurin uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotantomuoto. Maailman vihreästä sähköstä 70 prosenttia tuotettiin vesivoimalla vuonna 2016.

Vesivoimalaitosten määrä eri puolella maailmaa kasvaa tasaisesti joka vuosi. Pelkästään Euroopassa uutta vesivoimalaitostehoa syntyi lähes 2000 megawattia vuonna 2016.

Vesivoima on kiinnostava tuotantomuoto

Pohjoismainen vesivoima kiinnostaa Keski-Euroopassa, jossa on runsaasti sääriippuvaista tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa. Mikään muu sähköntuotantomuoto ei kykene reagoimaan yhtä nopeasti sähköjärjestelmän muuttuviin tarpeisiin kuin vesivoima. Vesivoimalaitosten altaisiin voidaan myös helposti varastoida energiaa, joista vesi muuntuu nopeasti sähköksi.

— Pohjoismaista on rakenteilla ja suunnitteilla useita uusia sähkön siirtoyhteyksiä, joita pitkin himottu pohjoismainen vesisähkö pääsee virtaamaan Keski-Eurooppaan, Kostama kertoo.

— Vesisähkön vahvuudet ymmärretään erityisesti Saksassa, jossa pohjoismaisella vesisähköllä voidaan säätää laajamittaista tuulisähkön ja aurinkosähkön tuotantoa.

Kostama huomauttaa, että akut ja kysyntäjoustojärjestelmät eivät kykene samaan.

— Vesivoiman avulla voidaan reagoida nopeasti sähkönjärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin. Akut ja kysyntäjousto eivät tuota verkkoon uutta energiaa, ne ainoastaan siirtävät kulutusta ajankohdasta toiseen tai niiden avulla voidaan leikata hetkellisiä sähkönkäytön piikkejä.

Vesivoima on asennetutkimuksen mukaan kansalaisten kestosuosikki.

KAINALOSSA

Akut yksin eivät ratkaise

Tulevaisuuden sähköjärjestelmä tarvitsee nykyistä enemmän säätämistä. Säätämisen tarvetta nostaa tuuli- ja aurinkovoimalaitosten kaltaisten sään mukaan vaihtelevien tuotantomuotojen yleistyminen. Säätämiseen kykenevien voimalaitosten tai järjestelmien avulla paikataan sähköjärjestelmään syntyviä sähköntuotannon vajeita.

Sähköjärjestelmän säätämiseen voidaan käyttää sähkövarastoja eli akkuja, sähkönkäyttöä leikkaavia tai siirtäviä kysyntäjoustajärjestelmiä ja nopeasti käynnistyviä pumppuvoimalaitoksia. Voimalaitosten tuottamaa sähköä voidaan myös muuntaa kaasuksi tai lämmöksi, joiden varastoiminen on sähkön varastointia edullisempaa ja helpompaa.

Vesivoima on kuitenkin säätömenetelmistä ylivertainen. Se on teknisesti yksinkertainen ja hinnaltaan edullinen tapa. Vesivoiman säätökyky ulottuu alle tunnin tarpeista yli vuoden päässä tapahtuviin säätötoimiin. Parhaimmillaan akut tai kysyntäjoustomenetelmät voivat ratkaista vain muutamien tuntien kestoisia säätötarpeita.

Yksin Oulujoen vesivoimalaitosten säätöteho tunnissa on 400 megawattia. Sama määrä akkuihin perustuvaa tuntitehoa maksaisi varovasti arvioituna noin 200 miljoonaa euroa. Oulujärven vesistä taas saadaan säännöstelymääräysten puitteissa puristettua tarvittaessa jopa 300 000 megawattituntia säätösähköä. Saman määrän tuottaminen akuilla maksaisi peräti 150 miljardia euroa.

Akut ja kysyntäjoustomenetelmät kehittyvät, niin kuin tekniikalla on taipumus kehittyä. Kysyntäjousto ei kuitenkaan tuota sähköjärjestelmän usein kaipaamaa lisäsähköä. Myös akkuihin varastoitu sähkö aluksi tuotettava jollain tavalla, ennen kuin sitä voidaan käyttää akuista. Vesivoimalaitokset sen sijaan kykenevät tuottamaan nopeasti lisäsähköä aina, kun kansakunta sitä tarvitsee.