Ruotsin ja Suomen väliset sähkön siirtoyhteydet ovat Euroopan ruuhkaisimpia. Erityisesti sähkön tuonti Ruotsista Suomeen on lisääntynyt viime vuosina. Syynä tähän on yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden toiminnan tehostuminen — sähköä kannattaa tuottaa aina siellä, missä se halvimmalla syntyy. Edullista norjalaista ja ruotsalaista vesivoimaa onkin viime vuosina riittänyt kahmalokaupalla myytäväksi myös Suomeen — sähköä on siirtynyt Suomeen johdot punaisina.

Suomalaiset olisivat olleet valmiita ostamaan Ruotsin kautta sähköä enemmänkin, mutta enempää sähköä ei olemassa oleviin rajajohtoihin enää mahdu. Tällaisessa pullonkaulatilanteessa Suomen markkina-alue eriytyy hetkellisesti yhteispohjoismaisilla markkinoilla omaksi hinta-alueekseen, jonka sähkön hinta on muita Pohjoismaita korkeampi. Tällä tavalla markkinamekanismi korjaa rajajohtokapasiteetin rajoitteita — kun hinta nousee Suomen hinta-alueella, niin kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin kilpailukyky vahvistuu. Tämän seurauksena kasvanut kysyntä voidaan tyydyttää kotimaisella tarjonnalla.

Viime vuonna Suomi oli noin puolet ajasta omana hinta-alueenaan — rajajohtojen siirtokapasiteetti oli siis äärimmäisessä käytössä noin puolet ajasta. Tämä on liikaa yhteispohjoismaisilla markkinoilla. Suomalaiset sähkönkäyttäjät eivät siis pääse nauttimaan yhteispohjoismaisten markkinoiden hyödyistä kuin puolet ajasta. Jos rajajohdoissa olisi enemmän kapasiteettia, olisi sähkön hintakin halvempi Suomessa.

Uudesta siirtoyhteydestä päätettiin

Uuden rajajohdon rakentaminen on Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden yhteinen hanke. Investointipäätöksiä on tehtävä kummallakin puolella rajaa. Nyt Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ovat kuitenkin teheet päätöksiä asiassa. Seuraavaksi uudelle johdolle etsitään ympäristön kannalta sopivin reitti.

Fingrid on ilmoittanut hakevansa hankkeelle Euroopan unionilta ”merkittävän hankkeen” -statusta (Project of Common Interest –PCI). Samalla unionilta haetaan rahallista tukea investointia varten.

Uuden vaihtosähköön perustuvan rajajohdon pituus on 370 kilometriä. Sen rakentamisen on arvioitu maksavan vajaat 200 miljoonaa euroa.

Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt julkaisivat tänä vuonna selvityksen maiden välisen sähkönsiirtokapasiteetin kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan pullonkaulatilanteet ovat todennäköisiä myös tulevaisuudessa. Siksi uudelle rajajohdolle on selvä tilaus. Maiden välisten hintaerojen tasaantumisen lisäksi uusi yhteys parantaa Suomen voimajärjestelmän käyttövarmuutta, turvaa sähkön riittävyyden poikkeustilanteissa ja tehostaa yhteispohjoismaisten reservimarkkinoiden toimintaa.

Selvitysraportti on luettavissa Fingridin sivuilta.

Kuva Scanstockphoto