Valtiovarainministeri Petteri Orpo ei halua käyttää rahallisia tukia uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tai fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen. 
— Kehitystä voidaan tehokkaammin vauhdittaa verotuksen avulla. Esimerkiksi autoverotuksessa on otettu käyttöön päästöpohjainen verotus

Petteri Orpon mielestä suomalaiset voivat osallistua parhaiten ilmastotalkoisiin kehittämällä uusiutuvan energian käyttöön liittyvää huippuosaamista.

— Energiateknologiasta voidaan kehittää vientiin tähtäävä kasvuala. Samalla Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja vientituotteita.

Orpo huomauttaa, että ilmastomuutoksen vastaiset toimet eivät ole pelkästään fossiilisten polttoaineiden käyttöä koskevia rajoituksia.

— Meidän olisi hyvä tunnistaa myös suomalaisten yritysten vahvat näytöt uusiutuvan energiateknologian ja puupohjaisten polttonesteiden kehitystyössä. Tämänkaltaista kehitystä voidaan edistää politiikkatoimien avulla.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategian keskeisin tavoite on Orpon mielestä fossiilitalouden luopumiselle asetettu kunnianhimoinen aikataulu.

— Tässä asiassa tavoitteiden lisäksi tarvitaan määrätietoisia toimia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Voimme samanaikaisesti tuottaa energiaa uusiutuvilla energialähteillä, kehittää sitä tukevaa teknologiaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Orpo ennustaa uusiutuvan energian käytöstä kasvavan globaalin megatrendin. Se johtaa lopulta markkinaehtoisen tuotannon vahvistumiseen.

— Tällaista megatrendiä on vaikea poliittisten johtajienkaan pysäyttää. Kun uusiutuvan energian teknologia kehittyy, tukien tarve vähenee.

Tukien sijaan Orpo olisi valmis käyttämään verotusta vauhdittavana ohjauskeinona, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä siirrytään uusiutuvan energian käyttöön.

— Autoverotuksessa on otettu jo käyttöön päästöpohjainen verotus. Verotusta, yritystukia sekä tutkimus- ja kehityspanoksia pitäisi ohjata samaan suuntaan. Se edistäisi vähähiilisten ratkaisuiden käyttöä energian tuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa.

Energiaintensiivisen teollisuuden energiaverokompensaatioita Orpo pitää kuitenkin perusteltuna.

— Uhka teollisuustyöpaikkojen siirtymisestä halvemman energian maihin on todellinen. Haluamme varjella Suomessa toimivaa teollisuutta ja työpaikkoja.

— Suomessa terästeollisuus valmistaa tuotteitaan huomattavasti ympäristöystävällisemmin kuin halvan energian maissa. Emme kuitenkaan halua tukea teollisuuden vanhoja rakenteita tukijärjestelmillä, vaan kannustaa investoimaan ympäristöystävälliseen teknologiaan Suomessa.

Riittääkö sähköntuotantokapasiteetti?

Orpon mielestä huoli sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä on todellinen.

— Toivon näkeväni pian kaksi uutta ydinvoimalaitosta parantamassa suomalaisen sähköjärjestelmän omavaraisuutta sekä vähentämässä sähkön tuontiriippuvuutta ja vaihtotaseen vajetta. Energiatehokkuuden paraneminen vetää myös samaan suuntaan.

Kysyntäjoustomekanismien avulla Orpo olisi valmis ratkaisemaan tuuli- ja aurinkovoiman kaltaisten sääriippuvaisten tuotantomuotojen aiheuttavat sähkön tuotannon vaihtelut.

— Uutta teknologiaa ja liiketoimintamalleja tarvitaan näillekin alueille.

Uusia tekoaltaita ei tarvita

Tulevaisuudessa Suomi on yhä tiiviimmin osa eurooppalaisia energiamarkkinoita. Tämä aiheuttaa hintariskejä, kun yhä useampi toimija kisaa samoista hyödykkeistä. Orpoa huolettaa erityisesti kilpailu säätövoimasta.

— Säätövoiman saatavuuteen olisi oltava useita vaihtoehtoja. Tässäkin tapauksessa kannatan kotimaisia ratkaisuita. En kuitenkaan kannata Kollajan tai Vuotoksen altaiden rakentamista. Säätövoimaratkaisut on haettava muualta.

Orpo ennustaa, että ruotsalaisesta ja norjalaisesta vesisähköstä kilpaillaan tulevaisuudessa myös Keski-Euroopassa, kunhan Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan väliset siirtoverkot valmistuvat.

— Uusien ostajien ilmaantuminen markkinoille ja kasvava kysyntä voivat nostaa hintaa, mutta toisaalta suuri markkina-alue myös tasaa hintaeroja.

— EU:n energiamarkkinoiden kehittymiseen vaikuttaa eniten se, miten Saksa aikoo hoitaa oman energiapolitiikkansa tulevaisuudessa. Saksan suunnitelmat korvata suljettaviksi päätettyjen ydinvoimalaitosten tuotanto on mielestäni epärealistinen. Kivihiiliriippuvaisessa Saksassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä on vaikea irtautua kokonaan pelkästään uusiutuvan energian avulla. Toisaalta Saksa näyttää myös ulkoistavan osan fossiilipohjaisesta energiantuotannosta muihin maihin.

Suomen ja Viron välisen kaasuputken rakentaminen epäilyttää Orpoa, vaikka putki yhdistääkin Suomen keskieurooppalaisiin kaasumarkkinoihin.

— Ilman Euroopan investointirahaston 70 miljoonan euron tukea hanke ei olisi toteutunut. Suhtaudun hankkeeseen epäilevästi, koska Suomi voisi monipuolistaa kaasumarkkinoitaan myös nesteytetyn maakaasun laivakuljetusten avulla.

Energiayhteistyö Venäjän kanssa toimii

Euroopan unionin ja Venäjän välinen energiayhteistyö näyttää toimivan, vaikka poliittiset suhteet ovatkin viileät. Saksan ja Venäjän välinen maakaasuputki on Orpon mielestä puhtaasti energia- ja ympäristöpoliittinen asia, vaikka jotkut näkevätkin siinä turvallisuuspoliittisia riskejä.

— Samalla Euroopan unionin tavoitteena tosin on vähentää energiariippuvuutta Venäjästä. Uuden kaasuputken rakentaminen Venäjältä ei tähän ajatusmalliin sovi, Orpo huomauttaa.

Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimalaitoshanke on Orpo ajatuksissa pelkästään suomalais-venäläinen kaupallinen hanke. Hän ei näe siinä ulkopoliittisia tai turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

— Venäläiseen teknologiaan perustuvat ydinvoimalaitokset ovat toimineet Suomessa hyvin kymmeniä vuosia. Valtioenemmistöinen Fortum taas on tehnyt Venäjälle miljardien arvoiset investoinnit. Näissäkin on kyse pelkästään energiasta ja kauppapolitiikasta.

Venäläisille on tärkeää, että Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen rakentamisessa onnistutaan.

— Suomeen valmistuva ydinvoimalaitos rakennetaan suomalaisten turvallisuusstandardien mukaisesti. Onneksi voimme tehdä venäläisten kanssa asiallista yhteistyötä edes energiapolitiikassa, kun muu yhteistyö on viileää.

teksti Markku Laukkanen / kuvat Lehtikuva Oy