Näkemykset autoveron tulevaisuudesta vaihtelevat puolueittain. Kannatusta yli puoluerajojen nauttii kuitenkin autoveron alentaminen. Uuden hallituksen ohjelma pysyttäytyy kuitenkin strategisella tasolla ja toteaa, että ”toteutetaan liikenteen verotuksen kokonaisuudistus siirtäen verotuksen painopistettä auton ostamisesta sen käyttöön liikenteen päästövähennyksiä edistävästi”. Tiedotustilaisuudessa joku möläyttää, että autoveroa alennetaan, mutta toimittajien lisäkysymyksiin ei vastata. Samalla autokauppa valittelee puheiden vaikeuttavan autokauppaa.

Jatketaan aikamatkaa loppuvuoteen 2019, jolloin kokonaisuudistus valmistuu.

Valmiin ohjelman mukaan autoveroa alennetaan asteittain. Veroprosentin alennuksissa painotetaan pienipäästöisimpiä autoja. Nollaveroluokka kattaa hallituskauden lopuksi kaikki sellaiset autot, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 grammaa kilometriltä (WLTP). Vastineeksi vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan ja korotukset kohdistetaan suuripäästöisimpiin autoihin. Ensimmäiset autoveroalennukset tulevat voimaan vuodenvaihteessa 2020 — kuten myös uudet ajoneuvoverotaulukot.

Jotta pelkästä auton omistamisesta ei tulisi liian kallista, otetaan käyttöön mahdollisuus siirtyä ajoneuvoverossa kilometripohjaiseen veromalliin. Edelliset hallitukset ehdottivat tätä jo vuosina 2013 ja 2016 — ja niin ehdottaa uusi hallituskin. Malli on kuitenkin aikaisempaa yksinkertaisempi. Tällä kertaa se myös otetaan oikeasti käyttöön. Uuteen ajoneuvoveromalliin sisällytetään yksittäisille kunnille mahdollisuus ruuhkamaksun perimiseen, mikä otetaankin Helsingissä ja Tampereella käyttöön hallituskauden lopulla.

Myös romutuspalkkio tekee paluun. Tavoitteena on kannustaa suuripäästöisten vanhojen autojen omistajia vaihtamaan autonsa pienipäästöisiin. Romutuspalkkion rakenne vastaa edellisen hallituksen romutuspalkkiota, joskin ominaispäästöraja — enintään 50 grammaa kilometriä kohti — asetetaan tällä kertaa oikeasti vähäpäästöisiä autoja suosivaksi.

Ajoneuvoveron korotusten myötä erillisestä käyttövoimaverosta luovutaan. Samalla dieselin verotus yhdenmukaistetaan bensiinin verotuksen kanssa ja liikenteen polttoaineveroja korotetaan maltillisesti. Työsuhdeautojen hankinnassa ohjataan valitsemaan aina sähkö- tai kaasuauto, minkä käytännön työnantajat ovat jo muutenkin omaksuneet. Kokonaisuudessaan autoilun verotus kiristyy hieman. Samalla budjettiin kertyvillä lisäeuroilla lisätään desimaali vanhustenhoitoon.

Pitkän periaatteellisen keskustelun jälkeen hallitus päättää seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja kieltää uusien polttomoottoriautojen myynnin vuoden 2030 jälkeen. Kielto ei kuitenkaan koske kaikkia polttomoottoriautoja — kaasu- ja etanoliautojen sekä ladattavien hybridiautojen myynti sallitaan edelleen. Samoin polttomoottorikäyttöisten ”erityisautojen” myynti sallitaan. Tästä päätetään poikkeusmääräyksillä.

Sähköautojen hinnat jatkavat laskuaan. Hallituskauden puolivälissä jo puolet kaikista Suomeen rekisteröidyistä henkilöautoista on joko ladattavia sähköautoja tai kaasulla toimivia autoja. Hallitus päivittää lähes päästöttömien autojen 2030-tavoitteen syksyllä 2019 sovitusta epärealistisesta 500 000 autosta 1 000 000 lähes päästöttömään autoon.

Petteri Haveri
kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n sähkökauppa-asiantuntija