Aurinkosähkö, tuulivoima, bioenergia ja vesivoima — siinä ovat ylivoimaiset suosikit, kun energiapolitiikan vaikuttajia pyydetään asettamaan itselle mieluisimmat sähköntuotantomuodot tärkeysjärjestyksessä jonoon. Pohjolan Voima Oyj:n teettämä "Energiajärjestelmän tulevaisuus — vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta" -selvitys luotaa kansanedustajien, poliittisten taustavaikuttajien ja energia-ammattilaisten näkemyksiä.

Päättäjien ja vaikuttajien näkemykset osuvat melkoisen hyvin yksiin kansalaisten energia-asenteiden kanssa. Kansalaisten energia-asenteita mittaava tutkimus viime vuoden joulukuulta antoi lähes samanlaisen tuloksen: uusiutuvaa energiaa lisää sen kaikissa muodoissaan.

Selvä enemmistö vaikuttajista käyttäisi ensi sijassa markkinaehtoisia keinoja suomalaisen energiajärjestelmän ohjaamiseen. Vastaajista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että markkinaehtoisuutta vahvistamalla energiajärjestelmä kehittyy parhaiten oikeaan suuntaan. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa EU:n päästökaupan vahvistamista ja sen kanssa päällekkäisistä ohjausjärjestelmistä luopumista.

Kansanedustajista, virkamiehistä ja tiedemaailman edustajista reilusti yli 70 prosenttia kannattaa markkinaehtoisten ohjauskeinojen vahvistamista. Poliittisista taustavaikuttajista alle puolet vannoo markkinaehtoisten keinojen nimiin. Heistä 39 prosenttia kannattaa myös valtiollisen ohjauksen lisäämistä — tukien ja verojen käyttöä. Muissa ryhmissä valtiollinen ohjaus ei saa yhtä suurta kannatusta.

Teknologianeutraalit tuet käyttöön

Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen jakaa vastaajien mielipiteet. Hieman alle puolet vastaajista (47 %) haluaisi tukea kaikkia uusiutuvan energian muotoja tasapuolisesti, kunhan tuki on teknologianeutraalia. Teknologianeutraalius tarkoittaa sitä, että oleellista ei ole tuotannossa käytetty tekniikka — valtio siis voisi tukea mitä tahansa uusiutuvan energian muotoa esimerkiksi kilpailuttamalla niitä.

Tällä hetkellä suunnitteilla oleva uusiutuvan energian uusi tukijärjestelmä jättää kuitenkin vesivoiman tukijärjestelmän ulkopuolelle ja puuenergiaa käyttäville sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ollaan virittämässä ylimääräisiä ehtoja, jotka hankaloittavat osallistumista.

Noin kolmannes vastaajista haluaisi poliittisesti valita tuettavat uusiutuvan energian muodot, jolloin osa tuotantomuodoista jäisi tukijärjestelmän ulkopuolelle. Vastanneista 15 prosenttia ei haluaisi tukea uusiutuvan energian tuotantoa lainkaan valtion varoin.

Tiedemaailman edustajat ovat eniten innostuneita teknologianeutraalien tukimuotojen käytöstä — 72 prosenttia tieteen ja tutkimuksen parissa työskentelevistä oli tätä mieltä. Kansanedustajista samaa mieltä on 46 prosenttia, mutta 36 prosenttia haluaisi poliittisesti valikoida tuettavat tuotantomuodot. Poliittisten taustavaikuttajien keskuudessa asetelma on lähes sama.

Virkamiehistä 41 prosenttia kannattaa teknologianeutraaleja tukijärjestelmiä, mutta 29 prosenttia ei kannata minkäänlaisten tukien käyttöä. Virkamieskunta on tutkimuksen perusteella suurin tukien käyttöä vastustava ryhmä.

Kuoleeko yhteistuotanto?

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset eivät ole enää kannattavia. Suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys ja kulmakivi on katoamassa markkinoilla, kun niiden tuottama sähkö ei enää pärjää kilpailussa. Kun laitoksia uusitaan, rakennetaan vanhan yhteistuotantolaitoksen tilalle yleensä pelkkää kaukolämpöä tuottava laitos.

Tutkimuksessa vaikuttajilta kysyttiin, miten he helpottaisivat yhteistuotannon ahdinkoa. Yllättäen kärkeen nousi lupaprosessien sujuvoittaminen, jonka 37 prosenttia vastanneista nosti keinoksi parantaa yhteistuotannon kilpailukykyä.

Hieman yli kolmannes arvelee sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuuden vahvistamisen toimivan yhteistuotannon hyväksi — etenkin, jos samalla luovutaan eri sähköntuotantomuotojen tukemisesta.

Yhteistuotantolaitoksille räätälöityjä tuotantotukia kannatti 15 prosenttia vastanneista, mutta 29 prosentin mielestä yhteistuotantoa ei pitäisi pönkittää poliittisin toimin. Yhteistuotannon kilpailukyky säilyy, jos biomassan kilpailukyvystä voimalaitospolttoaineena pidetään huolta — näin ajattelee 27 prosenttia. Lähes yhtä suuri joukko on samaa mieltä turpeen käytön osalta. 24 prosenttia vastanneista taas oli sitä mieltä, että jätteenpolton aseman vahvistaminen voimalaitospolttoaineena vaikuttaa myönteisesti yhteistuotannon tilaan.

KAINALOSSA

Vesivoimalla on väliä

Yli puolet energiapolitiikan vaikuttajista pitää vesivoimaa Suomen sähköntuotantojärjestelmän kannalta erittäin tärkeänä ja reilu kolmannes jokseenkin tärkeänä. Vaikuttajien näkemyksiä kartoitettiin "Energiajärjestelmän tulevaisuus" -tutkimuksessa.

Tieteen ja tutkimuksen parissa työskentelevistä suurin osa (79 %) nostaa top ranking -listallaan vesivoiman erittäin tärkeäksi. Virkamiehistä 65 prosenttia on samaa mieltä. Poliittisista vaikuttajista 43 prosentin mielestä vesivoima on erittäin tärkeä ja kansanedustajista 41 prosenttia pitää vesivoimaa erittäin tärkeänä. Vain kaksi prosenttia vastaajista ei pidä vesivoimaa lainkaan tärkeänä.

Vesivoiman rooli korostuu, kun markkinoilla tarvitaan säätösähköä paikkaamaan muiden sähköntuotantomuotojen jättämiä reikiä. Kyselytutkimuksen mukaan kotimaisen säätövoiman lisääminen olisi paras keino varautua sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluihin. Näin toteaa 61 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Lähes puolet vastaajista pitää vesivoiman kaltaisen kotimaisen säätövoimatuotannon lisäämistä myös oivallisena keinona korjata sähköjärjestelmän tehovajetta.

Vesivoimalla tuotetaan noin 20 prosenttia suomalaisesta sähköstä. Vesivoiman osuus uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä on noin puolet.

Näin tutkimus tehtiin

— Otos kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin
— Haastattelut tehtiin 17.10.–22.11.2017
— 367 käsin valituista päättäjistä 114 vastasi kyselyyn; vastausprosentti oli 31
— Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy Pohjolan Voima Oyj:n toimeksiannosta
— Tutkimusraportin voi kokonaisuudessaan lukea täältä

Kuva Scanstockphoto