18.05.2020, kello 16.48
Koronaepidemia ei näy vielä energiataloudessa
Vaikutuksia viiveellä
Sähkön ylitarjonta pohjoismaisilla markkinoilla, lämmin sää ja sähköä käyttävän teollisuustoiminnan supistuminen vaikuttavat energia-alan yrityksiin tällä hetkellä enemmän kuin koronaepidemia.
Sähkö käyttö on supistunut Suomessa koko alkuvuoden. Huhtikuun loppuun päättyvällä neljän kuukauden jaksolla Suomi käytti sähköä 28,7 terawattituntia. Tämä on kolme terawattituntia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla kaudella. Lämmin sää ja leuto talvi ovat kuitenkin suurin suurimmat syyt tapahtuneeseen — koronaviruksen vaikutukset eivät vielä näy. Kesää kohti mentäessä lämpötilan vaikutus sähkön käyttöön vähenee ja koronaepidemian vaikutukset näkyvät tilastoissa selvemmin.
Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kehitys on ollut samankaltaista kuin Suomessa. Huhtikuun loppuun päättyvällä neljän kuukauden jaksolla pohjoismaissa käytettiin sähköä hieman yli 141 terawattituntia. Tämä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin samalla jaksolla.
Norjassa ja Ruotsissa huhtikuun keskilämpötila oli 2,4 astetta tavanomaista korkeampi. Samalla sademäärät Ruotsissa ja Norjassa ovat olleet viime kuukausien aikana viisi prosenttia tavanomaista suuremmat. Tällä hetkellä pohjoismaisten vesivarastojen ja vielä sulamattoman lumen energiamäärä on selvästi suurempi kuin normaalisti — 24 terawattituntia tavanomaista muhkeampi.
Edullista sähköä tarjolla
Vesivoima jyllää pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vesitilanteissa tapahtuvat muutokset heijastuvat voimakkaasti sähkön tarjontaan ja sähkön hintaan kaikissa Pohjoismaissa. Erityisesti Norjassa vesivoimajärjestelmä perustuu ylhäällä vuoristossa sijaitseviin luonnon muovaamiin altaisiin — järvimäisiin syvänteisiin, joihin sadevedet ja lumien sulamisvedet kertyvät. Altaiden sisältämien vesien käyttöä voidaan monissa tapauksissa säädellä tehokkaasti: suljetaan altaalta voimalaitokselle johtava hana, jos sähkön hinta ei ole sopiva ja avataan hana, jos halutaan myydä enemmän sähköä. Järjestelmä reagoi nopeasti muuttuviin tarpeisiin.
Norjalaisen vesisähkön arvo ymmärretään erityisen hyvin Keski-Euroopassa. Sen avulla voidaan säätää tehokkaasti Saksan suunnattoman tuulivoimakapasiteetin jättämiä reikiä aina silloin, kun ei tuule. Sähkön käytön supistuminen Pohjoismaissa ja hyvä vesivoimatilanne ovatkin kasvattaneet rajusti pohjoismaisen sähkön kysyntää muualla Euroopassa. Huhtikuun loppuun päättyvällä neljän kuukauden kaudella nettovienti — tuonnin ja viennin välinen erotus — Pohjoismaista muihin maihin oli 8,8 terawattituntia. Vuotta aikaisemmin samalla kaudella sähköä tuotiin Pohjoismaihin enemmän kuin sitä vietiin.
Hyvä vesivoimatarjonta on vaikuttanut myös ydinvoimalaitosten toimintaan. Tällä hetkellä pohjoismaiset ydinvoimalaitokset toimivat vain 70 prosentin teholla. Ruotsalaisista ydinvoimalaitoksista Ringhals 1 ja 3 sekä Forsmark 2 ovat jo aloittaneet vuosihuoltonsa. Suomessa Olkiluoto 2 -laitosta huolletaan toukokuussa. Huollon aikana laitokset eivät tuota sähköä.
Suomen aluehinta erkanee
Yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähköverkon kyky välittää sähköä markkina-alueen jokaiseen kolkkaan on kriittinen tekijä. Jos norjalainen vesisähkö on sikahalpaa, se ei vielä tarkoita sitä, että se olisi yhtä halpaa myös Suomessa. Halpa norjalainen vesisähkö tietenkin innostaa suomalaisia — kysyntä kasvaa, mutta lisäksi sitä pitäisi saada piuhoja pitkiin Suomeen. Aina tämä ei onnistu.
Pohjoismaisissa siirtoyhteyksissä — eli sähköverkoissa — on yhä pullonkauloja ja rajoitteita, jotka estävät halvan sähkön virtaamisen markkinoiden takimmaisiin nurkkiin. Kun kysyntä ylittää sähköverkkojen siirtokyvyn, nousee sähkön hinta Suomessa. Markkinanörtit sanovat, että tällaisessa tilanteessa Suomi erkanee omaksi hinta-alueekseen. Tätä onkin tapahtunut viimeisten kuukausien aikana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset eivät ole päässeet täysillä nauttimaan halvan pohjoismaisen vesisähkön ihanuudesta.
Huhtikuussa Suomen spot-hinta oli 19,82 euroa megawattitunnilta, kun taas systeemihinta pohjoismaisilla markkinoilla oli 5,26 euroa megawattitunnilta. Lisäksi aluehintaerot näyttävät vain kasvavan: huhtikuussa ero oli maaliskuuta suurempi.
Spot-hinta painui pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla historiansa alimpiin lukemiin toisena pääsiäispäivänä. Tuolloin megawattitunti sähköä maksoi vain reilut kaksi euroa.
Sähkön siirtoverkkojen pullonkaulojen lisäksi aluehintaeroa kasvatti huhtikuussa suomalaisen tuulivoimatuotannon supistuminen, mutta myös vähentynyt sähkön tuonti Venäjältä. Koronaviruksen on kerrottu aiheuttavan viiveitä Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen valmistumisessa, mikä osaltaan ylläpitää Suomen ja muiden Pohjoismaiden välistä hinta-alue-eroa. Erot tasaantuvat, kun uusi laitos suoltaa sähköä markkinoille.
KAINALOSSA
Sähkön ylitarjonta on vahva vaikuttaja
Tilanne suomalaisella energiatoimialalla on tällä hetkellä vakaa. Toistaiseksi epidemian vaikutukset energia-alan yritysten liiketoimintaan ovat jääneet vähäisiksi. Näin arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
— Teollisuuden suhdanteet heikkenivät jo viime vuoden jälkipuoliskolla, mikä heijastui sähkön kysyntään. Tässä mielessä muutokset eivät ole olleet suuria, vaikka epidemia on jo ehtinyt vaikuttaa joidenkin toimialojen sähkön käyttöön. Todennäköisesti muutokset näkyvät tilastoissa vasta myöhemmin.
Leskelän mukaan sähkön ylitarjonta pohjoismaisilla markkinoilla on selvästi koronaepidemiaa vahvempi vaikutin. Myös metsäteollisuuden hiipuminen on supistanut metsäteollisuuden sivutuotteista saatavan metsäenergian tarjontaa. Metsäteollisuuden sivuvirtoja käytetään erityisesti kaukolämmön tuotannossa.
— Suomalainen energia-ala selvinnyt poikkeusoloista mallikelpoisesti. Energiapalvelut ja energiajärjestelmä ovat toimineet erinomaisesti. Poikkeustilanteita varten harjoitellaan säännöllisesti ja harjoittelusta on ollut hyötyä, Leskelä toteaa.
Korona-aikana energiatoimialaan vaikuttavat lainsäädäntöhankkeet sen sijaan ovat jäissä. Suomen sähkömarkkinalakiin suunniteltu päivitystyö siirtyy loppuvuoteen tai ehkä jopa ensi vuoden puolelle. Viiveitä on tulossa myös Euroopan unionin lainsäädäntöhankkeisiin, jotka ohjaavat suurinta osaa energia-alan kansallisesta lainsäädännöstä. Merkittävä osa EU-hankkeista siirtyy tulevaisuuteen — vain muutamia tärkeimpiä hankkeita viedään aktiivisesti eteenpäin.
— Viiveet ja lykkäykset aiheuttavat kuitenkin paineita koronan jälkeisessä ajassa, Leskelä arvioi.
— Ilmastonmuutos ei katoa mihinkään ja siihen on syytä palata heti, kun olot normalisoituvat. Loppuvuosi ja ensi vuoden alku ovatkin kriittisiä energia-alan lainsäädäntöhankkeiden kannalta.
Leskelä muistuttaa, että Suomen hallituksen ohjelmassa on paljon hyviä, mutta ratkaisuita odottavia asioita. Teollisuuden ja energiatoimialan laatimat energia- ja ilmastotoimenpiteitä sisältävät tiekartat ovat yksi keino päästä eteenpäin. Tiekartat alkavat olla jo valmiita, jonka jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö tutkii, mitä kaikkea ne sisältävät. Tämän pitäisi tapahtua kesän aikana.
teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto
Kommentit